perjantai 31. lokakuuta 2014

Havumetsien lintuja Tuusulassa

Tänään oli mukavan kirkas syksyinen retkipäivä. Aamulla kävin taas tarkastamassa Keravan Myllynummen lammikon, missä edelleen kähmyilee ainakin toinen nuorista liejukanoista. Eilistä jänkäkurppaa sen sijaan ei tänään enää löytynyt altaan reunoilta.

Tuusulanjärven tilanteen päivitin Halosenniemestä. Järven keskelle oli laskeutunut neljän tukkakoskelon parvi, jossa tähyiltiin taivaalle sen näköisesti että pian jatketaan taas matkaa. Niiden lisäksi löysin vain kaksi naaraspukuista uiveloa sekä muutamia silkkiuikkuja. Vaan kyllähän niitä arktisia vesilintuja vielä liikkuu ja näkyy taas jonain toisena päivänä.

Hakki ja käpy Ruotsinkylän makedonianmännikössä
Niinpä tänään oli taas metsäretkeilyn aika. Ruotsinkylän tutkimusmetsässä on jo parin viikon ajan liikkunut mukavasti pähkinähakkeja. Ne löytävät nyt ruokaa, kun isojen makedonianmäntyjen kävyt ovat auenneet. Tänään ainakin seitsemän hakkia täytti kupujaan maahan varisseilla siemenpähkylöillä. Mäntyjen latvuksissa niitä avustivat pikkukäpylintujen parvet, jotka ruokaillessan pudottivat käpyjä ja siemeniä maahan.

Viirupöllö pitkästä aikaa Tuusulassa
Metsäretkeily tuotti tänään myös mukavan yllärihavainnon viirupöllöstä, joka lennähti polun varrella puusta toiseen ja jäi oksalle katselemaan. Pöllön mustat silmät antavat sille lempeän ilmeen, mutta oikeasti päivällä saalistamaan joutunut vaeltaja on nälkäinen ja julma, ainakin metsänpohjalla liikkuville myyrille.

keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Isoja ja pieniä joutsenia

Viikonlopun joutsenbongauksen jälkimainingeissa löysimme tiistaina Tuusulan Vanhankylän pelloilta joutsenparvesta kaksi pikkujoutsentakin. Joutsenethan laskettiin koko maassa viime viikonloppuna. Uudeltamaalta summattiin kaikkiaan noin 3200 laulujoutsenta, joista Länsi-Uudenmaan alueella noin 1300, Lohjan seudulla noin 560, samoin  Porvoon seudulla noin 560 ja Pohjois- ja Keski-Uudenmaan alueella noin 800. Luvuissa ovat mukana sekä paikalliset että muuttolennossa havaitut kansallislintumme.

Tuusulan Vanhankylän pikkujoutsenet

Etualalla laulujoutsen ja takana pikkujoutsen - vertaa nokan keltaisia alueita
Vanhankylän pelloilla viivyttelee edelleen myös tuulihaukka, joka tuntuu saavan rotevia myyriä ojanvarresta varsin helposti. Paikallisia piekanoita on myös näkynyt viime päivinä Tuusulan pelloilla, joten jonkinlainen myyräkansa niitä taas asuttaa.

Tuulihaukka löytää yhä saalista Vanhankylän pelloilta

torstai 23. lokakuuta 2014

Euroterveisiä ja myöhäisiä syyshavaintoja

Sveitsiläinen mustaleppälintu
Bloginpitäjä on palannut Keski-Euroopan reissusta. Ruska oli ihan näyttävää Saksankin metsissä, joita parintuhannen kilsan automatkalla ehdimme ihailemaan toisenkin kerran. On muuten Saksassa paljon enemmän täysikasvuista metsää kuin Suomessa. Ja uskokaa tai älkää, mutta en nähnyt tuolla matkalla yhtä ainutta avohakattua metsäpalstaa!

Puolentoista viikon poissaolon aikana puut ovat varistaneet loputkin lehtensä ja lämpötilat ovat pudonneet pakkaselle. Vaikka nyt luvataankin taas lämpenevää säätä, on näkyvä syysmuutto tältä erää taas ohi. Syksy onkin ollut pitkä ja lämmin ja olen tehnyt monista muuttolinnuista hyvin myöhäisiä havaintoja. Tuusulan Sulan alueen joutomaakentältä löysin vielä 10.10 hernekertun ja samana päivänä näimme Tuusulanjärvellä pitkään kalastelleen kalasääsken viimeisen kerran. Keravan Myllynummen liejukanat ovat myös nauttineet pitkästä syksystä, Kaksi nuorta "kurakanaa" ruokaili vielä tänäänkin lammikollansa.


Myllynummen nuoret liejukanat eivät vielä ole lähteneet muuttomatkalle

torstai 9. lokakuuta 2014

Nahkelassa massaa ja Rantamossa yksilöitä

Tänään katselimme Nahkelan hanhiparvea taas pitkään ja hartaasti. Linnut olivat levittäytyneet yli 20 hehtaarin alueelle ojalaakson pelloille. Pitkään tapitettuamme löysimme parvesta taas yhden nuoren sepelhanhen ja kolme tundrahanhea. Muuten varsin yksitotista porukkaa.

Kymmenesosa hanhipellon tunnelmasta - maassa noin 600 ja lennossa noin 700 valkoposkea
Kun traktori kulki peltojen halki, nousivat kaikki linnut lentoon ja pyörivät jonkin aikaa vellovana lauttana taivaalla. Kun pääosa parvesta sitten suuntasi Rusutjärven kohti, muodostelma venyi kilometrin mittaiseksi. Sain ehkä puolet niistä yhdellä kertaa kameran etsimeen. Kuvasta laskettuna siinä meni noin  5000 hanhea, joten aikaisempi arvioni 13000 hanhesta lienee edelleen sinnepäin.

Nuoret ja kokemattomat tundrahanhet Rantamossa
Rantamossa valkoposkia ei enää juuri näy. Paikalla viihtyy edelleen kolme nuorta tundrahanhea altaita yhdistävän kanavan varrella. Kiuruja lenteli aurinkoisessa säässä edelleen satakunta sänkipellon päällä ja niiden joukossa muutamia niittykirvisiä ja pajusirkkuja.

tiistai 7. lokakuuta 2014

Eilinen hanhiennätys uusiksi

Tänään aamulla hanhet liikehtivät Rantamossa hyvin levottomasti. Parituhatta lähti etelän suuntaan, pari-kolmetuhatta etsiskeli laskeutumispaikkaa ja kun kävimme Rusutjärvellä niin sielläkin kellui 3500 valkoposken lautta. Jotain oli tapahtumassa ja iltapäivällä se selvisikin, kun saimme BirdLifen toimiston kautta tietää, että Tuusulan Nahkelassa on nyt tuhatmäärin hanhia. Kiitokset toimistolle ja Timolle!

Kävin illansuussa Nahkelassa Marttilan puoleisilla pelloilla, missä hanhet ruokailivat neljänä tuhatlukuisena parvena eri peltolohkoilla. Arvion jokaisen niistä 2000-4000 hanhen suuruiseksi ja päädyin loppusummaan 13000 valkoposkea. Selvästikin Rantamon eiliset hanhet olivat siirtyneet Nahkelaan, sillä parvessa näkyi taas sama poikkeuksellisen valkea valkoposkihanhi. Illalla Rantamossa olikin enää pari sataa valkoposkea.

Nahkelan parvea oli helppo katsella Krapusillanojan laakson yläpuolella sijaitsevalta ladolta. Valkoposkimassasta löytyi myös kolme sepelhanhea ja ainakin 13 tundrahanhea.

Nuori sepelhanhi ruokaili parin kilomerin päässä jättiparvesta aivan yksin

maanantai 6. lokakuuta 2014

Korkeampaa matematiikkaa hanhipellon laidalta

Muuton jatkuessa on Rantamoon kertynyt aina vain lisää valkoposkihanhia. Kiihkeä syysmuuton tunnelma on käsin kosketeltava. Hanhet ruokailevat kuin viimeistä päivää. Kaklatus on jatkuvaa ja kauaskantavaa. Jokaisella aarilla on kymmenittäin hanhia. Kun parvi nousee lentoon kuuluu tuhansista siivistä pauhuva ääni. Osa linnuista kaartaa pian takaisin toiselle peltolohkolle. Osa nousee korkealle taivaalle, missä tuhatpäinen parvi näyttää tiheältä kuin hyttysparvi.
Hanhia kuin hyttysiä taivaalla
Vaikka lintuharrastajalla on vimma laskea kaikki linnut päästäkseen kirjaamaan havainnon vihkoonsa, tuntuu tehtävä liki mahdottomalta. Lasken ensin viidensadan ruokailevan linnun suikaleen pellolta. Sitten viipaloin koko hanhien täyttämän sänkipellon ja saan kuin saankin tuloksen: 8500 hanhea. Luku tuntuu ensin ihan osuvalta, kunnes hetken päästä jokin häiriö saa linnut keskyttämään ruokailunsa ja oikaisemaan kaulansa esille sänkipellosta. Nyt lintuja onkin selvästi tiheämmässä. Ehkä minulta jäikin laskematta joka kolmas tai ainakin joka neljäs lintu? Silloin hanhia olisikin 11000-13000. Kun parvia lentää taivaan täydeltä sikin sokin, tuokin luku tuntuu liian pieneltä. Päädyn karkeaan mutta silti varovaiseen arvioon: 10000 valkoposkea.

Rantamon syksyä - pieni osa jättiparvesta
No eihän sekään ole kuin sadasosa miljoonasta hanhesta, joiden läpimuutto on parhaillaan menossa. Taitaa kuitenkin olla kaikkien aikojen suurin hanhitokka näillä pelloilla. Vaan onko valkoposkia jo tarpeeksi, että joukkoon mahtuisi yksi punakaulahanhikin?

lauantai 4. lokakuuta 2014

Sumuisen aamun ukkometso

Tänään Euroopan lintujenkatselupäivänä olin liikkeellä jo aamuvarhaisella. Kytäjällä ei satanut mutta sää oli kostea ja sumuinen. Näkyvyys järville ja pelloille oli niin onneton, ettei toissavuotiseen kymppitonnin lintumäärään ollut tämän vuoden Europäivänä mitään mahdollisuuksia.

Mukavimpia haviksia olivat Postin pellloille kuulunut huuhkaja ja maantieltä kivestämästä löytynyt ukkometso, joka nousi kuusen oksalle kuvattavaksikin.

Sentään vielä löytyy metsokin Kytäjältä

torstai 2. lokakuuta 2014

Syysmuuton aikataulu ja ennätykset

Jokainen lintuharrastaja seuraa mielenkiinnolla muuttolintujen saapumista keväisin. Joka vuosi varhaisimmat keväthavainnot saavat ansaittua huomiota ja ne onkin helppo listata heti tuoreeltaan.

Syksyllä tilanne on toinen. Onko eilen näkemäni suokukko tämän syksyn viimeinen? Eihän sitä voi tietää ennen kuin maassa on hanki ja järvet jäässä. Kuitenkin myös syksyn viimeiset havainnot kertovat paljon lintujen muuton kulusta ja vuosien välisestä vaihtelusta.

Muuttolintujen lähtöä voi seurata Syysmuutto -sivulle kokoamani aineiston perusteella. Sieltä löytyy pitkäaikaiseen seurantaan perustuva aikataulu, jonka mukaisessa järjestyksessä lajit yleensä poistuvat Pohjois- ja Keski-Uudenmaan alueelta. Taulukon mukaan esimerkiksi tämän syksyn viimeinenkin tervapääsky ja ruokokerttunen on jo nähty, sillä ne yleensä lähtevät ennen syys-lokakuun vaihdetta. Vastaavasti juuri nyt on viimeiset hetket löytää vielä kivitasku tai rantasipi.

Jokainen voi verrata omia syksyisiä havaintojaan tähän taulukkoon huomatakseen milloin on havainnut jonkin lajin poikkeuksellisen myöhään. Taulukossa on listattu myös kunkin lajin kaikkein myöhäisimmät tilastoidut syyshavainnot Pohjois- ja Keski-Uudenmaan alueelta.