Utön retki 24-27.4.2014

"Hemma bra men borta bäst" vai oliko se toisinpäin? Joka tapauksessa retkeilin pitkän viikonlopun saaristossa Utön maisemissa. Tällä kertaa saarelle seilattiin M/S Lilyn aurinkokannella staijaten halki Korppoon saariston. Perjantaina saimme Hauvelin kanssa nauttia Hannan ja hänen vanhempiensa erinomaisesta huolenpidosta kampela-aterioineen ja viikonlopuksi liityimme "seniornien" kuuskyt ja plus seuraan.

Utön kylä kevätaamuna

Aurinko paistoi joka päivä pilvettömältä taivaalta ja lähes tyyni meri kimmelsi majakkasaaren ympärillä, joten kelpasi tällä kertaa retkeillä milteinpä kesävarusteissa.

Merellä kellui tuhansia haahkoja ja allien laulu säesti aamustaijauksia luotsiasemalla. Muuttoa ei "turistikelissä" paljoa ollut, mutta ruokkeja, riskilöitä, kuikkia ja merikihuja nähtiin joka aamu. Meriharakoita ja kuoveja muutti isoina parvina. Lauantaina Olli blokkasi merenpinnassa lepattelevan harjalinnun, joka saaren tarjoamasta tukevammasta jalansijasta piittaamatta jatkoi muuttoaan kohti pohjoista.

Huhtikuussa punarintoja on Utössä kaikkialla

Mustaleppälintu (vanha koiras)

Joka yö saareen tuntui saapuvan uusia muuttolintuja. Punarintoja oli kaikkialla ja vähitellen yleistyivät myös leppälinnut ja ensimmäiset kertutkin saapuivat. Niiden joukosta löydettiin myös mustaleppälintuja ja varhainen pikkusieppo. Tiltaltteja ruokaili Itäniityn rannassa kymmenpäisenä parvena ja pajulinnun laulua kuului aamu aamulta enmmän. Saaren kivikoissa pyrähteli yllin kyllin kivitaskuja ja lähtöaamuna löytyi eka pensastaskukin.

Hernekerttu Utön katajikossa

Retkiporukan viikonlopun lajimäärä kohosi peräti 104 lajin tulokseen.

Pääsiäisretkien tuloslaskenta

Toinen pääsiäispäivä oli kelin ja lintujenkin puoliksi miltei edellisten toisintoa. Aurinko suorastaan porotti pilvettömältä taivaalta. Retkeilin aamun Tuusulanjärven lintupaikoilla.

Kevään ensimmäinen pajulintu lauloi aamuvarhaisella Kaakkolan lintutornin luona jo yli viisimetriseksi venähtäneessä rantakoivikossa. Tulipahan todetuksi sekin, että tornista ei lehtien puhjettua tule enää näkemään järvelle juuri lainkaan.

Tuusulanjärvelle palanneet meriharakat ovat ehtineet pesimäpuuhissa niin pitkälle että toinen linnuista näyttää jo hautovan Seittelin kosteikon rantapellolla. Kosteikon altaita kierteli joukko ulkoilijoita koirien, fillareiden, kameroiden ja onkien kera niin runsaslukuisena, etteivät pesimälinnut oikein enää sekaan sopineet.

Korpimetso Tuusulan Jäniksenlinnassa (Kuva: Pertti Rasp)

Pääsiäisretkieni kokonaislajimääräkseni sain muutamien uusien lajien myötä peräti 105 plus korpimetso. Vertailuksi todettakoon, että maan parhaiden lintupaikkojen (Halias, Jurmo, Lauttasaari, Utö, Rönnskär) välisessä "saaripinnakisassa" joukkueet raportoivat pääsiäisen lajimäärikseen 98-110 lajia.

Muuttolintujen saapuminen 2014

Lisäsin sivuilleni listan saapuneista muuttolinnuista. Löydät sen klikkaamalla sivun yläreunassa olevaa linkkiä 'Muuttolinnut 2014'.

Hanhia on paljon, mutta ne ovat lähellä

Pääsiäisen aamu oli liikenteen puolesta hiljainen ja kävin kuuntelemassa Sarsalanojan kosteikolle saapunutta luhtakanaa. Huonomuistinen kun olen, en edes muistanut että eihän se mikään vuodenpinna ollutkaan, koska olimme havainneet kanan jo tammikuun ekan päivän aamuna!

Hanhipellon tunnelmaa Kytäjän postilla

Rantamon pelloilla laidunsi edelleen yli 400 hanhen tokka, Ridasjärvelle saapui taas aamuyhdeksän aikaan yli 600 hanhea. Kun näihin lisätään Kytäjän Posti(merki)n kokoisella tulvalla levähtänyt yli 1000 hanhen massa, sain pääsiäispäivän hanhisummaksi yli 2000 hanhea! Hanhet ovat määrien kasvaessa tulleet myös hyvinkin luottavaisiksi. Hanhia on siis paljon, mutta ne ovat lähellä - tuttua nummelalaista ornia lainatakseni.

Sepelrastas viihtyy edelleen Kulomäen tykkilumisilla pälvillä

Aamustaijaus Ridasjärvellä jäi varsin lyhyeksi. Liekö syynä ollut pääsiäisen vuoksi suljettu Kyliksen kahvipaikka, mutta löysin pian itseni kiipeilemästä Kulomäen rinteillä. Pälvipaikat oli näillä keleillä kasvaneet, mutta valkokauluksinen Lapin rastaskin löytyi edelleen matoja tonkimasta.

Iltapäivällä mittari nousi jo yli 15 asteeseen, joten luovuin suosiolla kuppasinisen taivaan tapittamisesta ja suuntasin mökille Sykärinjärvelle. Mökkitieltä pomppasi ilmaan lehtokurppa, jonka kirjasin mielelläni pääsiäispyhien sadanneksi lajiksi.

Ennätysvarhainen luhtahuitti

Lankalauantain aamu käynnistyi rivakasti. Aamukahvia hörppiessä huomasin, että Tuusulanjärvellä oli juuri havaittu ennätysvarhainen luhtahuitti. Ridasjärven retkeen tuli pieni mutka, kun ajoin Järvenpään Rantapuiston kautta. Järven pohjoispään moniäänisestä lintukuorosta kuuluikin pian sarja teräviä huittauksia, joista viimeiset sieppasin taskunauhuriinkin. Luhtahuitti miltei huhtikuun puolivälissä, kaikkea sitä kuulee!

Poikkesin Ridasjärvelle mennessäni jälleen kerran tutulla lammella. Tällä kertaa mutka matkassa kannatti, sillä lammen keskellä ui juhlapukuinen mustakurkku-uikku. Muutaman asteen aamupakkasessa uikku innostui soidintamaan ja pörhisteli oranssinpunaista pukuaan varsin näyttävästi.

Mustakurkku-uikku soidintaa punainen kurkku suorana.

Ridasjärven tornilla oli varhaisesta aamuhetkestä huolimatta varsin tiivis tunnelma. Lintuharrastajia tuli ja meni kaiken aikaa, mutta linnut järvellä näyttivät olevan samat kuin aiempina päivinäkin. Tyynessä aamussa joutsenten, kurkien, teerien ja kaulushaikaroiden äänet täyttivät maiseman. Hanhia saapui yhdeksän aikoihin taas satamäärin järvelle. Niiden asetuttua lepäämään löysimme parvesta jälleen muita vaaleaselkäisemmän lyhytnokkahanhenkin. Sitten olikin jo aika käydä Kyliksellä aamukahvilla buutseissaan tornille kurvanneen kuopankaivajan kanssa.

Kahvitauon jälkeen saapui nuori merikotka kaartelemaan järven ylle ja sai kortteikosta esiin hanhien lisäksi satamäärin sorsia. Tänään oli harmaasorsakin taas hienosti näkösällä. Kahlaajat antavat kuitenkin vielä odottaa itseään, vaikka järven kaislamatosta onkin levitetty niille kutsuva välilaskupaikka.

Uusia pääsiäislajeja tuli tänään seitsemän, joten saldo on nyt kivunnut 94 lajiin.

Sepelrastas ja ekat pääskyt pitkäperjantaina

Pitkäperjantain retkestä tuli - kuinkas muutenkaan - pitkä. Heti aamusta mukavassa viiden asteen lämpötilassa tuntui että lintuja on metsät pullollaan. Pysähdyin Laululaaksossa kuuntelemaan peukaloista, joka pitikin tauotonta äänilevykonserttiaan pienen aarnimetsän siimeksessä. Toinen pysähdys Kapilammella ja sävellaji vaihtui kangaskiurun sointuvaan liverrykseen. Lammen rannassa mulkoili rengassilmillään myös pari pikkutylliä, kevään ekoja.

Ridasjärvi on huhtikuussa parhaimmillaan: joutsenia 200, hanhia ainakin 600, haapanoita yli 200, taveja ja tukkasotkia toistasataa ja päälle vielä lokit, nokikanat ym.  Myös jouhisorsia ja lapasorsia oli tullut lisää ja niitäkin kirjasin jo kaksinumeroisia määriä. Lopulta taviparvesta ui hetkeksi esiin myös juhlapukuinen heinätavi, joka pian katosi uudelleen järven kortteikkoon.

Aikani katseltuani keksin järven kaakkoisrannalta kevään ekan kalatiiran, joka myöhemmin kalasteli aivan tornin edustallakin. Kaulushaikarakin tuli taas esiin Lemmilän edustan kaislamatolle. Päivä lämpeni ja oli taas niin mukava käydä Kyliksellä aamukahvilla paikalle fillaroineen raskaansarjan ornikaverin kanssa.

Hyvinkään Kulomäki houkuttelee sepelrastaita tykkilumien sulaessa

Ridasjärveltä suuntasin suunnitelmani mukaan täsmäretkelle Hyvinkään Kulomäkeä katsastamaan. Yksinäinen staijari mäen huipulta kertoi ettei mitään kummempaa ole näkynyt enkä enää löytänyt Myllytilan jokirannasta koskikaraakaan. Jäin mäen juurelle Myllytilalle ja ryhdyin kiikaroimaan laskettelumäen puoliksi vielä lumisia rinteitä, jossa näytti ruokailevan muutamia rastaita. Kaukoputken haettuani ehdin katsoa vasta puolenkymmentä rastasta kun seuraava olikin jo vuoden eka sepelrastas. Kaukanahan se oli, mutta lintua katsomaan tulleet olivat tyytyväisiä kun ei tarvinnut kavuta ylös mäelle linnun nähdäkseen.

Harmaasorsa (vasemmalla) Kytäjän Postin tulvalammikolla

Kierros Kytäjän tulvattomilla pelloilla ei ensin tuntunut tuottavan yhtään mitään. Postin tulvalla lepäili kuitenkin yli sata sorsaa, joukossa myös harmaasorsakoiras. Kun vielä pysähdyin Livinkylän pelloille kuoveja katsomaan, löysinkin pellon päältä kaksi iloisesti kaartelevaa haarapääskyä. Kesä on siis tullut näillekin retkireiteille!

Pitkänperjantain iltana tarkistuslaskenta antoi pääsiäisen lajimääräkseni jo 87 lajia.

Pääsiäisen lintuja

Kiirastorstain aamu on etelätuulesta huolimatta varsin kolea. Teeret kuitenkin soivat Jäniksenlinnassa kuten muinakin aamuina ja turnajaisiin osallistui myös muita muhkeampi korpimetso kuten parina edellisenäkin aamuna.

Eilen Järvenpään Rantapuistoa koristanut mandariinisorsa oli valitettavasti nostanut yöllä oranssiset purjeensa ja kadonnut.

Kevät toi mandariinisorsan Järvenpään Rantapuistoon

Varhaisaamun aikana oli taas helppo poiketa Krapin Golf-kentällä, vaan eipä ollut liejukana vielä saapunut tutulle pesälammellensa. Haapananaaras taisi kuitenkin jo katsella viereistä lampea vähän sillä silmällä. No, liejukana löytyi kuitenkin myöhemmin päivällä Keravan Myllynummen lammelta - kiitos mukavasta vinkistä Artsille.

Liejukanakin on palannut Keravan Myllynummelle

Parin tunnin staijaus Tuusulanjärven rannassa riitti, muutto oli edelleen lähes pysähdyksissä. Vain kyhmyjoutsen kunnioitti läsnäolollaan Tuusulanmeren selkää ja korkealla läntisellä taivaalla matkasi neljän merimetson parvi välillä liidellen kohti tuntematonta määränpäätä.

Iltapäivällä pistäydyin vielä Rantamossa, missä nelisatapäinen hanhiparvi laidunsi edelleen oraspellolla. Niitä katsellessa kaukoputkeen osui myös varisparvessa multakasaa tonkivat mustavarikset, joita oli peräti neljä.

Kiirastorstain iltana läppärini ilmoitti pääsiäislistani pituudeksi 53 lajia.