Kevätmuutto käynnissä - jo viisi lajia saapunut

Talvi jäi taas tyngäksi ja niinpä lintujen kevätmuutto on alkanut selvästi keskimääräistä aikaisemmin. Pohjois- ja Keski-Uudenmaan alueella on kirjattu jo viisi lajia saapuneiksi. Olen nyt avannut tämän kevään saapujalistan sivulle Muuttolinnut 2015.

Tänään Tuusulanjärvellä lepäili ja lenteli kaksi vanhaa merikotkaa

Tänä aamuna oli Rantamon pelloilla jo varsin keväinen fiilis. Pälvipaikoilla ruokaili nelisenkymmentä varista ja niiden seurassa muutamia räkättirastaitakin. Kevään ensimmäinen uuttukyyhkykin oli saapunut. Se lensi muuntajan vierestä kohti Lassilan puoleista pesimäsaarekettansa. Heti perään saapui lännestä vanha merikotka, joka sitten laskeutui Tuusulanjärven jäälle.

Kävin vielä Vanhankylänniemen kärjestä kotkaa katsomassa ja järven jäältä löytyikin kaksi vanhaa merikotkaa. Variksista juurikaan piittaamatta ne seisoskelivat avantojen tuntumassa nokat tuuleen käännettyinä ja lentelivät muutamia kertoja lyhyitä matkoja. Lopuksi toinen linnuista lähti opistojen yli idän suuntaan. Jäälle jäi toisen kotkan ja varisten lisäksi vielä pieni parvi harmaalokkeja. Vanhat linnut olivat yhtä lukuunottamatta juhlapukuisia.

Kahlaajia ja käpylintuja

Helteinen heinäkuu meni ja elokuu alkoi yhtä kuumana. Aamuisin on kuitenkin mukavaa retkikeliä auringonnoususta hellerajaan saakka. Ellei sitten nukuta...

Vanhojen kahlaajien muutto alkoi vilkastua heinäkuun puolivälissä ja jatkuu edelleen. Pitkä kuuma kesä ei vain suosi minkäänlaisia välilaskuja, eikä alueella ole umpikesän rehottaessa minkäälaisia kahlaajarantojakaan. Kahlaajamuuttoa pääsee kuitenkin näkemään alueen järvillä, joista ainakin Ridasjärven ja Tuusulanjärven tiedetään osuvan muuttoreiteille. Ekat suosirriparvet näin tänä vuonna Tuusulanjärvellä 16.7. Kahdessa parvessa muutti silloin yhteensä 18 lintua. Lisäksi järven pintaa etelään matkasi kolme punavatsaista kuovisirriä.

Ridasjärvellä kahlaajamuuttoa näkee parhaiten pilvisellä ja vaikkapa vähän sateisella kelillä, jolloin koillisesta saapuvat parvet pudottavat korkeutta ja tsekkaavat järveä parhaassa tapauksessa muutaman rundin verran. Viime päivinä järvellä on muuttanut pari suosirriparvea sekä joitakin kuoveja ja vikloja.

Lehtikuusimetsää Tuusulan Ruotsinkylässä

Heinäkuun lopulla alkoi myös käpylintujen liikehdintä vilkastua. Niiden lentoääniä kuulee  taivaalta vähän kaikkialla. Parvet lentävät korkella ja niillä tuntuu olevan suunta itäänpäin. Eniten on liikkeellä pikkukäpylintuja, joita löytyy nyt myös metsistä.  Muutamia kirjosiipikäpylintujakin olen jo kuullut Ridasjärvellä ja Tuusulan Ruotsinkylässä Metlan entisen tutkimusaseman ympäristössä. Ruotsinkylässä käpylintuparvet ruokailevat käpyjen täyttämissä kuusenlatvoissa. Riittäähän niillä valinnanvaraa, kun suomalaisten metsäkuusten lisäksi on tarjolla siperianlehtikuusia, kontortanmäntyjä ja douglaskuusiakin.

Tänä aamuna äänitin Metlan alueella ruokailevia pikkukäpylintuja, joiden ääniä ja laulua voit kuunnella täältä. Kuusen latvassa ruokaileva lintu toistelee eniten lajityypillisen pehmeää kutsuääntänsä ("plitt"), joka on myös lentävän parven tavallisin ääni. Muutaman kerran kuuluu myös matalampi yhteysääni ("djyp"), joka kertoo, että parven linnut ruokailevat rauhallisesti paikoillaan. Ruokaileva koiras päästää välillä pari-kolme laulunsäettäkin. Äänityksen taustalla koputtelee palokärki.

Onnistuin saamaan nauhalle myös vähän kirjoloxian tööttäilyä, jota usein kuvataan lasten leikkitorven ääntä muistuttavaksi. Tööttäily vastannee pikkykäpylinnun matalampaa yhteysääntä, jota linnut käyttävät jäätyään ruokailemaan paikoilleen. Siksi sitä myös kuulee harvemmin kuin lentoääntä, joka kirjosiipikäpylinnullakin on iskevämpi ja kuuluvampi. Lentoääni ei ole yhtä puhdassointinen kuin muilla käpylinnuilla, vaan risahtavampi ("psritt"). Äskeinen tööttilijä piti tätä ääntä saapuessaan lentäen kuusikkoon. Seutulasta nouseva lentokone kylläkin häiritsee taustalla...

Kirjoloxian myötä vuoden retkipinnojeni määrä nousi 190 lajiin.

Pääsiäisen lintuja

Kiirastorstain aamu on etelätuulesta huolimatta varsin kolea. Teeret kuitenkin soivat Jäniksenlinnassa kuten muinakin aamuina ja turnajaisiin osallistui myös muita muhkeampi korpimetso kuten parina edellisenäkin aamuna.

Eilen Järvenpään Rantapuistoa koristanut mandariinisorsa oli valitettavasti nostanut yöllä oranssiset purjeensa ja kadonnut.

Kevät toi mandariinisorsan Järvenpään Rantapuistoon

Varhaisaamun aikana oli taas helppo poiketa Krapin Golf-kentällä, vaan eipä ollut liejukana vielä saapunut tutulle pesälammellensa. Haapananaaras taisi kuitenkin jo katsella viereistä lampea vähän sillä silmällä. No, liejukana löytyi kuitenkin myöhemmin päivällä Keravan Myllynummen lammelta - kiitos mukavasta vinkistä Artsille.

Liejukanakin on palannut Keravan Myllynummelle

Parin tunnin staijaus Tuusulanjärven rannassa riitti, muutto oli edelleen lähes pysähdyksissä. Vain kyhmyjoutsen kunnioitti läsnäolollaan Tuusulanmeren selkää ja korkealla läntisellä taivaalla matkasi neljän merimetson parvi välillä liidellen kohti tuntematonta määränpäätä.

Iltapäivällä pistäydyin vielä Rantamossa, missä nelisatapäinen hanhiparvi laidunsi edelleen oraspellolla. Niitä katsellessa kaukoputkeen osui myös varisparvessa multakasaa tonkivat mustavarikset, joita oli peräti neljä.

Kiirastorstain iltana läppärini ilmoitti pääsiäislistani pituudeksi 53 lajia.