Mestarilaulajia saapuu

Kevätmuutto on taas edennyt niin pitkälle, että lintuja saapuu lähes pelkästään yöaikaan. Aikaiset aamuherätykset palkitaan nyt uusilla laululinnuilla, joita kannattaa etsiä aamuauringon lämmittämistä ja tuulensuojaisista paikoista.

Tänään Ridasjärvelle oli saapunut uusina lajeina lehtokerttu ja kultarinta, joiden laulu erottui jo tutuksi käyneiden satakielten ja ruokerttusten taustakuorosta. Järvelle oli laskeutunut taas pieni alliparvi ja arktista porukkaa edustivat myös juhlapukuiset lapasotkat, joita kellui peräti yhdeksän tukkasotkien joukossa. Kaulushaikarat olivat tänään taas lentotuulella ja ne vaihtoivat paikkaa järven rannalta toiselle useamman kerran.

Kaulushaikara otti vähän korkeutta Ridasjärvellä

Äijänsuon pelloilla puhalsi vielä aamupäivällä viileähkö koillistuuli. Yöllä saapuneet hyönteissyöjät olivat kuitenkin löytäneet kantokasan aurinkoiselta reunalta lämpimän ruokailupaikan. Löysimme kivi- ja pensastaskujen lisäksi myös kevään ensimmäisen sinirinnan, joka näyttäytyikin sinipunaisine kurkkuineen oikein antoisasti. Lapin satakieli antoi jopa pienen ääninäytteenkin, vaikkei laulussa vielä samaa pontevuutta ollutkaan kuin linnun laulaessa kesäkuisessa tunturikoivikoissa.

Sinirinta piilotteli aurinkoisessa kantokasassa

Muuttolintujen saapuminen on alkukevään jälkeen tasaantunut ja muutto on nyt kutakuinkin normaalissa aikataulussa. Saapuneita lajeja on jo yli 130 ja puuttuvia on enää viitisentoista lajia, jotka ovatkin pääosin kesäöiden laulumestareita. Katso muuttolintulista  klikkaamalla etusivulla olevaa linkkiä Muuttolinnut 2014.

Ristisorsien välilasku Ridasjärvelle

Kahden sadepäivän jälkeen aamu oli taas kirkkaampi ja antoi odottaa uusia muuttolintuja. Poikkesin tuttuun tapaan ensin Rantamossa, missä valkoposkihanhien määrä oli noussut jo 840 lintuun. Punajalkaviklo soidinteli ja karikukkokin tepasteli edelleen Seittelin altaan somerikkosaaressa. Nokikanan lisäksi myös silkkiuikku näyttää jo hautovan.

Karikukko viihtyy jo kolmatta päivää Tuusulan Rantamossa

Ridasjärvellä oli tuulista mutta suojaisessa rannassa alkoi jo olla moniäänistä konserttia, kun kertut, satakieli, ruokokerttuset ja käenpiika lauloivat. Järven länsirannalta nousi kevään ensimmäinen mehiläishaukka muutolle. Mustakurkku-uikku piti seuraa allikoiraalle järven keskiselällä ja rannan kortteikossa ruokaili vielä kaksi jouhisorsakoirasta. Mahtaako niillä olla jo naaraat jossain hautomassa, kun ovat viipyneet järvellä näinkin pitkään. Vesilintuja katsellessa löysin järveltä pohjoiseen lennossa kaksi ristisorsaa, jotka pian laskeutuivat Panninojan suulle kortteikon reunaan. Kauaa nämä koreat merisorsat eivät järvellä viihtyneet, vaan nousivat lyhyen välilaskun jälkeen läntiselle taivaalle.

Harmaasieppojakin on jo saapunut Ridasjärvelle

Neljä tiiraa ja kaksi kukkoa

Maanantaista 12.5 tuli erinomainen lintupäivä, vaikka koko päivän sataa tihutteli, tai ehkäpä juuri sen vuoksi - oli siis klassinen pudotuskeli.

Matkalla Ridasjärvelle poikkesin Kolsan lammikoilla. Mustakurkku-uikkuja ei näkynyt, mutta liejukanapari hääri osmankäämikössä. Laji tekee siis paluuta vanhalle pesälammelle 30 vuoden jälkeen.

Ridasjärven rantaan tullessani kaulushaikara konttasi piiloon ruovikkoon. Sateinen yö oli tuonut järvelle ripauksen jo alkaneesta arktisesta muutosta. Järven keskellä kellui tukkasotkien lisäksi kymmenkunta mustalintua ja allia sekä juhlapukuinen lapasotkakoiras. Varsinainen ylläri löytyi vesilintuja laskiessani, kun kaukoputkeeni osui kääpiökokoinen tiira. Tuon on pakko olla pikkutiira ja sehän se olikin! Laskujeni mukaan pikkutiirasta tuli Ridasjärven 241. laji. Tiira kalastelikin sitten järvellä iltaan asti ja moni muukin ehti sen näkemään.

Sadekeli oli pudottanut myös runsaasti kahlaajia alueen vähäisille tulville. Kytäjän Postilta laskin lirovoittoisesti yli 150 kahlaajaa ja Nurmijärven Valkeissuon peltotulvaltakin toistasataa. Jälkimmäisellä ruokaili yli 30 mustavikloa, punajalkaviklo ja ainakin yksi tylli.

Lepsämän Isoniityn tulva näytti päältäkatsottuna aivan tyhjältä, vain iso valkoposkihanhien parvi ruokaili kuivemman pellon puolella. Tulvalammikolla näkyi kuitenkin yksinäinen iso kahlaaja, joka sai minut kaivamaan taas kaukoputken esille. Onneksi niin, sillä isokuoviksi paljastuneen linnun vieressä kyyhötti pienempi kahlaaja, joka takaapäin näytti vähän oudolta ja matkaakin oli kolme-neljäsataa metriä. Kun lintu aikansa kyyhötettyään heräsi se paljastuikin karikukoksi. Taisi olla tilastojen mukaan peräti uusi laji Nurmijärvelle! Karikukko ilahdutti retkikaveriakin, joka kirjasi siitä uuden pappapinnan.

Ansaittujen pinnakahvien jälkeen poikkesin vielä Valkjärven Lähtelän rantaan, missa sadekatoksessa oli mukava seurata järvellä ruokailevien pikkulokkien, tiirojen ja pääskyjen monisatapäistä sekaparvea. Järven selän poikki saapui myös kaksi lapintiiraa, jotka ottivat uimarannan kohdalla korkeutta ja suuntasivat lounaaseen kohti merta. Kun näiden lisäksi järvenselällä lensi vielä räyskäkin, tuli päivän tiiralajien määräksi sisämaaretkelle varsin kelvollinen luku: neljä lajia!

Pitkä retkipäivä sai vielä jatkoa, kun Tuusulan Rantamostakin löytyi pikkutiira. Olihan sitäkin lähdettävä katsomaan ja samalla retkellä löysin Seittelin altaalta vielä mustapyrstökuirin. Näitä tarkkaillessa paikallinen makkaratehtailija poimi Seittelin saarekkeesta vielä päivän toisen karikukonkin.

Hanhia järven ja taivaan täydeltä

Valkoposkihanhien muutto käynnistyi tänään. Jo aamulla Rantamon pelloille oli kertynyt yli 500 valkoposken parvi, mutta meno yltyi päivän mittaan. Iltapäivällä ennen saderintaman tuloa Tuusulanjärven keskiselälle oli kertynyt tuhansien hanhien tiivis lautta. Mennessäni Heikkilän rantaan niitä katsomaan joku veneilijä ajoi koko parven lentoon. Hetken aikaa tunnelma Heikkilän pelloilla oli kuin arktisen muuton aikaan parhaimmillaan. Kovasti kaakattaen hanhet järjestäytyivät kymmeniksi laivueiksi ja suuntasivat läntiselle taivaalle. Arvioin että ylilentoon osallistui lähes 3000 hanhea. Pienempi osa jäi kiertelemään peltojen ylle ja jonkin ajan päästä laskin pelloilta vielä noin 500 valkoposkihanhea.

Pelloilla ja kosteikolla oli tänään myös runsaasti kahlaajia. Parin sadan suokukon lisäksi noin sata liroa, viisi mustavikloa, yhteensä kymmenen pikkukuovia, tylli ja kapustarintoja.

Show-kukkoja Rantamossa

Rantamon pelloilla ja kosteikolla on jo muutaman päivän ajan viihtynyt 200-300 suokukon parvi. Värikkäät koiraat höyhenkaulureineen pitävät turnajaisia altaiden reunapenkoilla. Välillä koko monenkirjava parvi pölähtää lentoon ja kurvailee tasatahtia peltojen yllä. Aikamoinen show, mitä kukot jatkavat kunnes naaraat (suokanat?) saapuvat ja parvet lähtevät pohjoisille pesimäsoillensa.

Rantamosta löytyy nyt monenvärisiä suokukkoja

Rantamoon oli tänä aamuna saapunut myös joukko kirkkaan mustavalkeita pikkulokkeja, jotka saalistelivat multapellon yllä. Räntäkuurojen ajaksi ne laskeutuivat pellolle tiiviiksi parveksi, mutta jatkoivat taas kevyesti koukkivaa lentelyä pellon yllä heti sateen loputtua. Pikkulokkeja lenteli jo runsaammin myös Tuusulanjärven isolla selällä, jonne oli yömuutolta laskeutunut myös pieni parvi mustalintuja ja alleja.

Metsähanhi ja lyhytnokkahanhi räntäsateessa

Rantamon hanhiparvi on taas kasvanut jo yli 600 linnun kokoiseksi. Joukkoon on liittynyt yhä enemmän valkoposkihanhia, niitä oli tänään jo yli 200. Parvessa ruokailee myös siniharmaaselkäinen ja pinkkinokkainen lyhytnokkahanhi, joka on viihtynyt pelloilla jo useita viikkoja.

Cityjoutsen ja pääskyjä

Tulihan se taas, meinaan se kolea vappusää. Kiersin aamulla Tuusulanjärven varsin laihoin tuloksin. Laululinnut pitivät nokkansa kiinni, sentään mustapääkerttu lauloi neljässä paikassa ja Kakkolan tornin lehdosta löysin hernekertun.

Pääskyjä sentään on tullut runsaammin. Aamulla ne vielä värjöttelivät paikoillaan, mutta päivällä pääskyjä kertyi parviksi järville. Tuusulanjärveltä laskin kolmesta paikasta yli 50 lintua ja Ridasjärvellä lenteli iltapäivällä ainakin 150 pääskyn sekaparvi, jossa mukana kaikki kolme lajia.

Haarapääskyt lämmittelevät

Rantamon pelloilta ja kosteikolta löytyi edelleen kuutta eri sorttia hanhia, mukana myös lyhytnokka- ja merihanhi. Tasaisiksi lanatuilla pelloilla liikkuu myös varsin näyttävä yli sadan suokukon parvi. Seittelin kosteikolla on viime päivinä näkynyt pari nokikanaa, mahtavatko suunnitella lajin ensimmäistä pesintää altailla? Tuusulanjärven eteläpäässä ui aamulla kevään eka mustalintu.

Joutsen hautoo kaupan kupeessa (maksettu mainos?)

Vuoden lintu eli laulujoutsen on sitten kesän 2001, jolloin eka pari pesi onnistuneesti Hyvinkään Sykärissä, vallannut yhä uusia pesäpaikkoja. Aiemmin arkana erämaalintuna pidetty joutsen näyttää nyt asettuneen jopa Järvenpään keskustaan lintutornin kosteikolle.

Utön retki 24-27.4.2014

"Hemma bra men borta bäst" vai oliko se toisinpäin? Joka tapauksessa retkeilin pitkän viikonlopun saaristossa Utön maisemissa. Tällä kertaa saarelle seilattiin M/S Lilyn aurinkokannella staijaten halki Korppoon saariston. Perjantaina saimme Hauvelin kanssa nauttia Hannan ja hänen vanhempiensa erinomaisesta huolenpidosta kampela-aterioineen ja viikonlopuksi liityimme "seniornien" kuuskyt ja plus seuraan.

Utön kylä kevätaamuna

Aurinko paistoi joka päivä pilvettömältä taivaalta ja lähes tyyni meri kimmelsi majakkasaaren ympärillä, joten kelpasi tällä kertaa retkeillä milteinpä kesävarusteissa.

Merellä kellui tuhansia haahkoja ja allien laulu säesti aamustaijauksia luotsiasemalla. Muuttoa ei "turistikelissä" paljoa ollut, mutta ruokkeja, riskilöitä, kuikkia ja merikihuja nähtiin joka aamu. Meriharakoita ja kuoveja muutti isoina parvina. Lauantaina Olli blokkasi merenpinnassa lepattelevan harjalinnun, joka saaren tarjoamasta tukevammasta jalansijasta piittaamatta jatkoi muuttoaan kohti pohjoista.

Huhtikuussa punarintoja on Utössä kaikkialla

Mustaleppälintu (vanha koiras)

Joka yö saareen tuntui saapuvan uusia muuttolintuja. Punarintoja oli kaikkialla ja vähitellen yleistyivät myös leppälinnut ja ensimmäiset kertutkin saapuivat. Niiden joukosta löydettiin myös mustaleppälintuja ja varhainen pikkusieppo. Tiltaltteja ruokaili Itäniityn rannassa kymmenpäisenä parvena ja pajulinnun laulua kuului aamu aamulta enmmän. Saaren kivikoissa pyrähteli yllin kyllin kivitaskuja ja lähtöaamuna löytyi eka pensastaskukin.

Hernekerttu Utön katajikossa

Retkiporukan viikonlopun lajimäärä kohosi peräti 104 lajin tulokseen.

Pääsiäisretkien tuloslaskenta

Toinen pääsiäispäivä oli kelin ja lintujenkin puoliksi miltei edellisten toisintoa. Aurinko suorastaan porotti pilvettömältä taivaalta. Retkeilin aamun Tuusulanjärven lintupaikoilla.

Kevään ensimmäinen pajulintu lauloi aamuvarhaisella Kaakkolan lintutornin luona jo yli viisimetriseksi venähtäneessä rantakoivikossa. Tulipahan todetuksi sekin, että tornista ei lehtien puhjettua tule enää näkemään järvelle juuri lainkaan.

Tuusulanjärvelle palanneet meriharakat ovat ehtineet pesimäpuuhissa niin pitkälle että toinen linnuista näyttää jo hautovan Seittelin kosteikon rantapellolla. Kosteikon altaita kierteli joukko ulkoilijoita koirien, fillareiden, kameroiden ja onkien kera niin runsaslukuisena, etteivät pesimälinnut oikein enää sekaan sopineet.

Korpimetso Tuusulan Jäniksenlinnassa (Kuva: Pertti Rasp)

Pääsiäisretkieni kokonaislajimääräkseni sain muutamien uusien lajien myötä peräti 105 plus korpimetso. Vertailuksi todettakoon, että maan parhaiden lintupaikkojen (Halias, Jurmo, Lauttasaari, Utö, Rönnskär) välisessä "saaripinnakisassa" joukkueet raportoivat pääsiäisen lajimäärikseen 98-110 lajia.

Muuttolintujen saapuminen 2014

Lisäsin sivuilleni listan saapuneista muuttolinnuista. Löydät sen klikkaamalla sivun yläreunassa olevaa linkkiä 'Muuttolinnut 2014'.

Hanhia on paljon, mutta ne ovat lähellä

Pääsiäisen aamu oli liikenteen puolesta hiljainen ja kävin kuuntelemassa Sarsalanojan kosteikolle saapunutta luhtakanaa. Huonomuistinen kun olen, en edes muistanut että eihän se mikään vuodenpinna ollutkaan, koska olimme havainneet kanan jo tammikuun ekan päivän aamuna!

Hanhipellon tunnelmaa Kytäjän postilla

Rantamon pelloilla laidunsi edelleen yli 400 hanhen tokka, Ridasjärvelle saapui taas aamuyhdeksän aikaan yli 600 hanhea. Kun näihin lisätään Kytäjän Posti(merki)n kokoisella tulvalla levähtänyt yli 1000 hanhen massa, sain pääsiäispäivän hanhisummaksi yli 2000 hanhea! Hanhet ovat määrien kasvaessa tulleet myös hyvinkin luottavaisiksi. Hanhia on siis paljon, mutta ne ovat lähellä - tuttua nummelalaista ornia lainatakseni.

Sepelrastas viihtyy edelleen Kulomäen tykkilumisilla pälvillä

Aamustaijaus Ridasjärvellä jäi varsin lyhyeksi. Liekö syynä ollut pääsiäisen vuoksi suljettu Kyliksen kahvipaikka, mutta löysin pian itseni kiipeilemästä Kulomäen rinteillä. Pälvipaikat oli näillä keleillä kasvaneet, mutta valkokauluksinen Lapin rastaskin löytyi edelleen matoja tonkimasta.

Iltapäivällä mittari nousi jo yli 15 asteeseen, joten luovuin suosiolla kuppasinisen taivaan tapittamisesta ja suuntasin mökille Sykärinjärvelle. Mökkitieltä pomppasi ilmaan lehtokurppa, jonka kirjasin mielelläni pääsiäispyhien sadanneksi lajiksi.