Tunturikiuru - Eremophila alpestris

Tunturikiuru Vantaalla lokakuussa 2011

Tunturikiuru oli vielä 1960-luvulla säännöllinen läpimuuttaja Etelä-Suomessa, mutta lajin pesinnät Skandinavian tuntureilla ovat sen jälkeen selvästi vähentyneet.

Alueen vajaasta 40 havainnosta kaksi kolmasosaa on tehty ennen vuotta 1980 ja nämä havainnot koskevat kevätmuuttoa. Ensimmäisena havainnon tunturikiurusta kirjasi Leo Lehtonen jo huhtikuussa 1937 Nurmijärven kirkonkylän järvellä. Tämän jälkeeen tunturikiuruhavaintoja ilmoitti Seppo Verhiö, joka havaitsi vuosina 1963-73 lajin lähes joka kevät Hyvinkäältä Kytäjälle vievän maantien varrella. Erityisen mittava tunturikiurujen muutto laskettiin Tuusulan Rantamossa 12.10.1974, jolloin muutti 7 parvessa peräti 49 lintua (Juha Karvonen, Seppo Niiranen, Kimmo Olkio ym).

Tunturikiurusta tehtiin noihin aikoihin myös talvehtimishavainto Tuusulan Rantamossa 16.1-22.2.1975 (Juha Karvonen ja Seppo Niiranen).

Sen jälkeen tunturikiuruhavainnot vähenivät selvästi. Laji havaittiin vain kahdesti sekä 1980- että 1990-luvulla.Viime aikoina lajin esiintymisessä on tapahtunut piristymistä samalla kun havainnot ovat alkaneet painottua kokonaan syyspuolelle. 2000-luvulla havaintoja on kertynyt jo 12, joista kymmenen ajoittuu jaksolle 8.-25.10.

Viime aikaisten havaintojen perusteella Hyvinkään Kulomäestä näyttää tulleen syysmuutolla pysähtyvien tunturikiurujen suosima paikka. Viidestä viimeisimmästä havainnosta kolme on tehty Kulomäellä vuosina 2008-11.

Kuningaskalastaja - Alcedo atthis

Kuningaskalastaja Siuntiossa toukokuussa 2014

Kuningaskalastaja on jokitörmiä suosiva harvinainen pesimälintu Suomessa. Lajilla on pyrkimystä talvehtimaankin, mistä johtuen pesimäkanta on altis kovien talvien aiheuttamille menetyksille.

Kuningaskalastaja on tavattu alueella yli 50 kertaa ja havaintoja on tehty vuoden jokaisen kuukauden aikana. Eniten havaintoja on muutaman pesimiskerran ansiosta tehty touko-kesäkuussa ja toiseksi eniten hieman yllättäen marraskuussa.

Kuningaskalastaja esiintyi alueella jo 1950-luvulla. Ensimmäisen kerran laji pesi Tuusulassa vuonna 1950 ja sen lisäksi havaintoja saatiin Nurmijärveltä vuosina 1952-60 (PLV 1963-67). Hyvinkää ensimmäinen havainto kuningaskalastajasta kirjattiin Vantaanjoella Hyvinkään Kaltevassa  huhtikuussa 1951 luontokerho Turduksen arkistoon (Tuomo Ovaska).

Näiden havainnon jälkeen kunkkuja havaittiin 40 vuoden aikana seuraavasti:

• 1960-luvulla 3 havaintoa mukaanlukien havainto pesivästä parista Nurmijärven Palojoella kesäkuussa 1968 (Pentti Halenius)
• 1970-luvulla 17 havaintoa, joista peräti 9 havaintoa vuonna 1975, jolloin Keravanjoen rannoilta löydettiin myös kaksi pesäkoloa Tuusulan Kellokoskella ja Järvenpään Lemmenlaaksossa. Pesinnät myös kesällä 1976 sekä Nurmijärven Palojoella että Tuusulan Keravanjoella.
• 1980-luvulla kanta romahti ja lajista tehtiin vain 3 havaintoa vuosina 1980 ja 1983
• 1990-luvun leudot talvet siivittivät kannan taas kasvuun 10 havainnon myötä. Näiden joukossa myös Järvenpään Linturannassa 27.8.1993 rengastettu nuori lintu (Seppo Niiranen) sekä Mäntsälän ensimmäinen havainto 17.4.1991 Kaanaan Kalkinkoskelta (Pasi Röhr). Kesällä 1995 jälleen reviiri Keravanjoella Lemmenlaaksossa, missä nähtiin ainakin yksi lintu 21.5-13.7.

Kaikki tuoreimmat havainnot vuodesta 2000:

• 13-15.4.2000 Hyvinkää Kytäjä Hankutti, paikallinen lintu Kytäjoessa (Aimo Kuivamäki ym.)
• 11.8.2000 Hyvinkää Ridasjärvi, paikallisena lintutornilla (Ari Ahtiainen ja Jari Siven)
• 10.5.2001 Tuusula Jokipuisto (Juhani Laine)
• 31.8.2002 Nurmijärvi Nukari, yleisöhavainto Nukarinkoskelta
• 24.5-6.8.2009 Pesintä Keravanjoella Järvenpään Lemmenlaaksossa (Tarmo Lehtilä ym.)
• 20.7.2009 Nurmijärvi Myllykoski, ääntelevä lintu jokea pitkin etelään (Pekka Komi)
• 3-9.9.2009 Hyvinkää Kytäjä, paikallisena kalalaitoksen koskessa (Vilho Kuntsi ym.) ja ilmeisesti sama lintu näyttäytyi vielä 26.10.2009 Kytäjän padolla (Vilho Kuntsi)
• 29.10.2009 Nurmijärvi Myllykoski, paikallinen lintu Vantaanjoessa (Jarmo Pihlainen) 
• 20-24.11.2010 Tuusula Koskenmäki, paikallinen lintu Tuusulanjoella (Mikko Savelainen ym.)