Pohjois- ja Keski-Uudenmaalla tavatut lintulajit
Tämä katsaus esittelee Pohjois- ja Keski-Uudenmaan linnuston alueen lintuharrastajien havaintojen valossa. Alue käsittää kuusi nykyistä kuntaa: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula. Havaintotietoja on koottu eri lähteistä 1800-luvulta nykypäivään. Katsaus sisältää myös lähdeluettelon alueen linnustosta julkaistuun kirjallisuuteen.
Alue on pääosin eteläsuomalaista maaseutua viljelys- ja metsämaineen. Linnustolle arvokkaita kosteikkoja on useita, tunnetuimpina kohteina Hyvinkään Ridasjärvi, Tuusulanjärvi ja Mäntsälässä Kotojärvi sekä Sulkavanjärvi. Rauhallisia metsäseutuja on vielä alueen pohjoisosissa, vaikkei varsinaisista erämaista voikaan enää puhua. Kaupungit ja kylät puistoineen ja puutarhoineen kuten muutkin rakennetut kohteet tuovat oman lisänsä lintujen esiintymispaikkoihin.
Alueella on vuoden 2013 loppuun mennessä tavattu dokumentoidusti kaikkiaan 297 eri lintulajia. Tämä katsaus esittelee alueen linnustoa lintuharrastajan näkökulmasta. Tavoitteena on antaa tietoa erityisesti vähälukuisten lajien ja harvinaisuuksien esiintymisestä sellaisille harrastajille, joita uusien lajien tapaaminen omalla retkeilyalueella kiinnostaa.
Vuosittain tavattavat lajit, 200 lajia
Alueen lajistossa on noin 200 sellaista lajia, joista saadaan havaintoja joka vuosi. Suurimman ryhmän muodostavat säännölliset pesimälajit, joita on 140 lajia. Säännöllisiä läpimuuttajia ja vierailijoita on 60 lajia, jotka havaitaan jokseenkin vuosittain.
Pesimälajeihin kuuluu 15 lajia paikkalintuja, jotka siis pysyttelevät reviireillaan läpi vuoden. Paikkalintuja ovat kanalinnut, pöllöistä lehtopöllö ja viirupöllö ja tikoista harmaapäätikka, palokärki ja pohjantikka. Lisäksi paikallista elämää viettävät töyhtötiaiset, harakat, korpit sekä taajamien asukeista varpunen ja kesykyyhky. Toki paikkalinnutkin liikkuvat vuodenaikojen mukaan jonkin verran, mutta lintuharrastaja oppii varsin nopeasti tuntemaan niiden eri vuodenaikoina suosimat paikat.
Valtaosan alueen lajistosta muodostavat pesivät muuttolinnut. Niiden saapuminen noudattaa vuodesta toiseen varsin samana pysyvää järjestystä, joka on esitelty Kevätmuutto -sivulla. Kun muuttolintujen saapumista tarkkailee vuodesta toiseen, oppii vähitellen lintujen saapumisrytmin. Silloin voi suunnata retkensä sellaisille paikoille, joille saapumisvuorossa olevat lajit useimmiten kerääntyvät.
Sama koskee paljolti myös säännöllisiä läpimuuttajia ja vierailijoita. Niiden joukossa on sellaisia lajeja, joiden muuttokausi, varsinkin keväällä, on hyvin lyhyt. Siksi monet läpimuuttavat lajit ovat paremmin havaittavissa syksyisin, jolloin niiden muuttokausikin on pitempi. Tällaisia lajeja ovat pohjoisessa pesivät petolinnut, kuten piekana, sinisuohaukka, maakotka ja ampuhaukka. Arktisten kahlaajien kevätmuutto voi toukokuussa olla ohi melkein viikossa, mutta syksyllä, kun vanhat ja nuoret linnut muuttavat eri aikaan, niitä riittää heinäkuusta syyskuuhun. Myös lapinkirvinen ja sinirinta ovat syksyllä runsaampia kuin keväällä. Läpimuuttajina voidaan pitää myös Etelä-Suomeen talvehtimaan saapuvia lajeja, kuten tilhi, koskikara ja tundraurpiainen.
Säännöllisistä pesimälajeista ja läpimuuttajista ympärivuotinen retkeilijä löytää helpohkosti vuosilistalleen noin 175 lajia. Loput säännöllisesti esiintyvistä lajeista eli noin 25 lajia ovat alueella pikkuharvinaisuuksia, joiden tavoittaminen on usein hankalampaa.
Nämäkin lajit on havaittu alueella jo vähintään sata kertaa. Ahkera ympärivuotinen retkeilijä tapaa näistä lajeista joka vuosi melko vaivattomasti yli puolet ja muutaman vuoden jaksolla kaikkikin. Tässä suuntaa-antavia retkivinkkejä pikkuharvinaisuuksien etsijöille:
Harmaasorsat saapuvat huhtikuussa ja levähtävät Hyvinkään Kytäjän ja Nurmijärven tulvajärvillä. Niitä voi tavata myös Tuusulan Rantamon altailla sekä Hyvinkään Ridasjärvellä. Alueelta ei tunneta yhtään varmistettua pesintää.
Peltopyykanta on nykyisin istutuslintujen ja niiden jälkeläisten varassa. Istutuksia on viime vuosina tehty ainakin Hyvinkään Kytäjän ja Mäntsälän pelloilla, mistä peltopyitä kannattaa etsiä paitsi talvisin myös syksyisin puintikauden jälkeen.
Viiriäinen on myöhäinen kevätmuuttaja ja löytyy suurimmilta peltoaukeilta soidinäänen avulla. Ensimmäiset saapuvat kesäkuun alussa, mutta uusia reviirejä voi löytyä vielä heinäkuussa tai jopa elokuun alkupuolellakin.
Kattohaikaroita saapuu Suomeen huhti-toukokuussa lämpimien eteläkaakkoisten tuulten saattelemana. Siksi laji löytyy helpoiten ahkeralla muutontarkkailulla, mutta huonolla säällä kattohaikaroita voi jäädä myös pelloille ruokailemaan.
Liejukana pesii muutaman parin voimin pienissä lampareissa Tuusulan seudulla.
Meriharakka on pesinyt usean vuoden ajan Tuusulan Rantamossa.
Läpimuuttavat arktiset kahlaajat, kuten tundrakurmitsa, pikkusirri, kuovisirri ja punakuiri löytyvät helpoiten syysmuuton tarkkailun yhteydessä heinä-elokuussa. Muutto kulkee sisämaassa Päijänteen ja Vesijärven kautta lounaaseen, ja sieltä saapuvia parvia voi nähdä Hyvinkään Ridasjärvellä ja Tuusulajärvellä. Sateisina syksyinä sirrejä voi löytyä myös peltotulvilta.
Mustapyrstökuiri on varhainen kevätmuuttaja ja löytyy tulvilta useimmiten huhtikuun puolivälissä.
Vesipääsky on arvaamaton läpimuuttaja, jolle ei tunneta yhtään säännöllistä levähdyspaikkaa alueella.
Räyskä on kesävieras alueen kaikilla isommilla järvillä.
Suopöllöjä tavataan myyräkantojen mukana vaihtelevasti keväisin huhtikuussa ja syksyisin syys-lokakuussa suurilla peltoaukeilla.
Valkoselkätikka on harvalukuinen vierailija talvisilla rasvaruokinnoilla. Alueelta ei tunneta pesimähavaintoja.
Muutamia pareja pohjantikkoja pesii edelleen alueen vanhoissa kuusikoissa.
Rastaskerttunen on hyvää vauhtia vaikiintumassa pesimälajiksi Tuusulanjärvellä ja Hyvinkään Ridasjärvellä.
Kuhankeittäjä on vähenevä laji, jonka voi edelleen tavata kevätmuuttoaikaan touko-kesäkuun vaihteen molemmin puolin valoisista rantalehdoista, joita löytyy ainakin Ridasjärveltä ja Tuusulanjärveltä.
Pähkinähakit vaeltavat syksyisin vaihtelevassa määrin ja löytyvät sembrojen ja makedonianmäntyjen käpyjä hyödyntämässä.
Tundraurpiaisia liikkuu talvisin rikkaruohostojen urpiaisparvissa. Sopivia rikkaruohostoja löytyy (entisten) kaatopaikkojen täyttömäiltä Hyvinkään Kapulasta, Järvenpään Puolmatkasta ja Keravan Myllynummelta.
Isokäpylinnut pesivät epäsäännöllisesti alueen kallio- ja suomänniköissä ja vaeltavat vaihtelevassa määrin syksyisin.
Taviokuurna on normaalisyksyinä hyvin vähälukuinen läpimuuttaja, mutta lajilla on taipumusta harvoin toistuviin suurvaelluksiin, joista viimeisin koettiin talvella 2012/13.
Nokkavarpunen on vähälukuinen ja varsin huomaamaton muuttolintu, joka liikkuu keväällä huhtikussa ja syksyllä syys-lokakuussa. Voi myös löytyä loppukesällä ruokailemasta rantojen tuomikoista tai talvella siemenruokintapaikoilta.
Peltosirkku on nopeasti vähentynyt laji, joka pesii useamman parin yhdyskuntina vuodesta toiseen samoilla paikoilla. Elinvoimaisin muutaman parin yhdyskunta on viime vuosina ollut Tuusulan Vanhakylässä, mutta lajia on tavattu myös Hyvinkäällä Ylentolan Peräniityllä, Alimattilassa ja Kytäjän Palkkisillassa. Nurmijärvellä peltosirkkuja pesii Nummenpään Kohon peltoaukealla.
Pohjansirkku lienee pesimälintuna kokonaan kadonnut ja nopeasti harvinaistunut myös kevätmuuttajana. Vielä 1990-luvulla pohjansirkkuja pesi ainakin Hyvinkään Petkelsuolla, Ridasjärven rantasoilla ja Vanhasuolla. Joitakin yksilöitä tavataan edelleen vuosittain syysmuuttoaikaan syyskuun alkupuolella.
Harvinaisuudet, 32 lajia
Edellä käsiteltyjen 200 lajin lisäksi joka vuosi löytyy myös useita lintuharvinaisuuksia, joiden kera alueen vuotuinen lajimäärä on viime vuosina ollut noin 230 lajia.
Harvinaisuuksiin kuuluu joukko satunnaisesti tavattavia lajeja sekä joitakin sellaisia läpimuuttavia ja talvehtivia lajeja, joista havaintoja ei saada läheskään joka vuosi. Näille lajeille kertyneet havaintokerrat jäävät muutamaa poikkeusta lukuunottamatta alle 30 kertaan. Osa näistä lajeista on kuitenkin tavattu myös pesivänä.
Yksittäisen harrastajan mahdollisuudet näiden harvinaisuuksien löytämiseen ovat varsin pienet. Aktiivisestikin retkeilevä harrastaja löytää yhden vuoden aikana itsenäisesti vain muutamia tämän ryhmän lajeista.
Kaikki havainnot näistä harvinaisuuksista suositellaan dokumentoimaan mahdollisimman hyvin heti maastossa. Havaintojen julkaisukelpoisuus edellyttää monien lajien kohdalla myös kirjallisen havaintoilmoituksen laatimista ja sen hyväksytyksi tulemista Tringan Alueharvinaisuuskomiteassa.
Alueella tavatut lintuharvinaisuudet on lueteltu alla systemaattisessa järjestyksessä. Lajinimet toimivat linkkeinä lajikohtaisiin esittelyihin, joissa havaintoja ja lajin esiintymistä kuvataan tarkemmin.
| Lyhytnokkahanhi | noin 100 havaintoa | |
| Ristisorsa | 27 havaintoa | |
| Haahka | 20 havaintoa | |
| Pikku-uikku | 24 havaintoa | |
| Jalohaikara | 11 havaintoa | |
| Haarahaukka | 32 havaintoa | |
| Arosuohaukka | 16 havaintoa | |
| Niittysuohaukka | 16 havaintoa | |
| Kiljukotka | 9 havaintoa | |
| Punajalkahaukka | yli 30 havaintoa | |
| Keräkurmitsa | 19 havaintoa | |
| Isosirri | 22 havaintoa | |
| Pulmussirri | 7 havaintoa | |
| Jänkäsirriäinen | yli 50 havaintoa | |
| Heinäkurppa | yli 50 havaintoa | |
| Lampiviklo | 12 havaintoa | |
| Karikukko | 21 havaintoa | |
| Merikihu | yli 30 havaintoa | |
| Isolokki | yli 100 havaintoa | |
| Lapintiira | yli 50 havaintoa | |
| Mustatiira | yli 100 havaintoa | |
| Turkinkyyhky | yli 100 havaintoa | |
| Lapinpöllö | 12 havaintoa, pesintä | |
| Harjalintu | 26 havaintoa | |
| Tunturikiuru | yli 30 havaintoa | |
| Virtavästäräkki | 9 havaintoa 3 pesintää | |
| Mustaleppälintu | 28 havaintoa | |
| Sepelrastas | yli 50 havaintoa | |
| Viiksitimali | 12 havaintoa | |
| Pähkinänakkeli | yli 100 havaintoa | |
| Vuorihemppo | 36 havaintoa | |
| Kirjosiipikäpylintu | yli 50 havaintoa |
Suurharvinaisuudet, 65 lajia
Suurharvinaisuuksina voidaan pitää niitä lajeja, joista alueella on julkaistu alle 10 havaintoa. Lisäksi tässä ryhmässä käsitellään muutamia lajeja, jotka aikaisemmin esiintyivät yleisempinä, mutta joista uudempia havaintoja on niukasti. Monet tähän ryhmään kuuluvat lajit ovat harvinaisia koko Suomessa. Joukossa on myös muutamia maassamme satunnaisesti pesiviäkin lajeja sekä merilintuja, joiden tapaaminen sisämaan vesistöissä on aina poikkeuksellista.
Suurharvinaisuuksia tavataan alueella vuosittain vain muutamia. Yksittäinen harrastaja voi olla tyytyväinen, jos löytää yhdenkin tähän ryhmään kuuluvan lajin vuodessa. Kaikki näitä lajeja koskevat havainnot kaipaavat huolellista dokumentointia (kuva, äänitys, muistiinpanot). Havaintojen julkaistuksi tuleminen edellyttää useimmiten myös BirdLife Suomen tai ainakin Tringan Rariteettikomitean suorittamaa tarkastusta.
Suurharvinaisuudet on lueteltu alla lajien ensihavaintojen päivämäärien mukaan käänteisessä aikajärjestyksessä. Viimeksi alueen lajilistalle lisätty laji on siis listalla ensimmäisenä. Lajinimet toimivat linkkeinä lajikohtaisiin esittelyihin, joissa havaintoja ja lajin esiintymistä kuvataan tarkemmin.
| Nro | Laji | Ensihavainto | ||
| 297. | Pussitiainen | 6.5.2013 | ||
| 296. | Luotokirvinen | 27.3.2013 | ||
| 295. | Isokirvinen | 10.9.2012 | ||
| 294. | Sinipyrstö | 10.6.2012 | ||
| 293. | Käärmekotka | 30.4.2011 | ||
| 292. | Mustapäätasku | 6.4.2011 | ||
| 291. | Viitatiainen | 13.1.2011 | ||
| 290. | Isovesipääsky | 21.11.2010 | ||
| 289. | Tundrakuikka | 10.11.2010 | ||
| 288. | Amerikanjääkuikka | 10.11.2010 | ||
| 287. | Ruokosirkkalintu | 22.6.2010 | ||
| 286. | Ruskosotka | 25.5.2010 | ||
| 285. | Munkkikorppikotka | 20.5.2010 | ||
| 284. | Riskilä | 19.4.2010 | ||
| 283. | Rantakurvi | 6.6.2009 | ||
| 282. | Hanhikorppikotka | 22.4.2007 | ||
| 281. | Mandariinisorsa | 9.4.2006 | ||
| 280. | Aroharmaalokki | 5.11.2005 | ||
| 279. | Pikkukultarinta | 10.6.2005 | ||
| 278. | Taigauunilintu | 28.9.2003 | ||
| 277. | Pikkukiljukotka | 18.5.2003 | ||
| 276. | Palsasirri | 22.5.2002 | ||
| 275. | Avosetti | 12.5.2002 | ||
| 274. | Viirusirkkalintu | 27.6.2001 | ||
| 273. | Valkosiipitiira | 18.6.2000 | ||
| ---. | ||||
| 271. | Mustapääsirkku | 1.7.1999 | ||
| 270. | Pitkäjalka | 14.5.1999 | ||
| 269. | Taigarautiainen | 6.12.1998 | ||
| 268. | Pikkuruokki | 8.11.1998 | ||
| ---. | ||||
| 266. | Mustaotsalepinkäinen | 12.7.1998 | ||
| 265. | Pikkusirkku | 15.9.1997 | ||
| 264. | Sitruunavästäräkki | 30.4.1996 | ||
| 263. | Merikeiju | 15.1.1996 | ||
| 262. | Töyhtökiuru | 14.3.1993 | ||
| 261. | Silkkihaikara | 21.10.1992 | ||
| 260. | Hippiäisuunilintu | 4.11.1989 | ||
| 259. | Pääskykahlaaja | 7.8.1989 | ||
| ---. | ||||
| 257. | Allihaahka | 14.5.1988 | ||
| 256. | Pikkuhuitti | 24.4.1986 | ||
| 255. | Amerikantavi | 11.5.1985 | ||
| ---. | ||||
| 253. | Arokiuru | 18.3.1985 | ||
| ---. | ||||
| 251. | Arokotka | 11.5.1984 | ||
| 250. | Keltahemppo | 25.11.1981 | ||
| ---. | ||||
| 247. | Kirjokerttu | 8.8.1981 | ||
| ---. | ||||
| 245. | Valkopäätiainen | 1.12.1979 | ||
| 244. | Mustahaikara | 6.5.1978 | ||
| ---. | ||||
| 242. | Neitokurki | 18.10.1977 | ||
| ---. | ||||
| 238. 237. |
Tunturipöllö Mustakaulauikku |
26.2.1977 11.6.1976 |
||
| ---. | ||||
| 226. | Pikkukiuru | 16.1.1975 | ||
| Tunturikihu | 19.5.1974 | |||
| Pikkukajava | 18.5.1974 | |||
| Turturikyyhky | 28.9.1971 | |||
| Pikkutiira | 10.8.1971 | |||
| Sepelsieppo | 12.5.1968 | |||
| Lapinuunilintu | 4.7.1965 | |||
| Lapintiainen | 5.1.1964 | |||
| Sepeltasku | 13.12.1961 | |||
| Kuningaskalastaja | 15.6.1950 | |||
| Kuukkeli | 15.1.1944 | |||
| Pohjankiisla | 4.12.1902 | |||
| Leveäpyrstökihu | 28.10.1861 | |||
| Sininärhi | 14.5.1845 | |||
| Kiljuhanhi | 1800-luku | |||
| Riekko | 1800-luku | |||
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti