Mustakaulauikku - Podiceps nigricollis

Mustakaulauikku Virossa

Mustakaulauikku on Itä- ja Etelä-Euroopan rehevien järvien asukas, joka on harhautunut Suomeen vain parikymmentä kertaa. Alueen ensimmäinen tavattiin Tuusulanjärvellä Anttilanrannassa 11.6.1976, löytäjänä Erkki Hirvikangas.

Toista havaintoa saatiin odottaa yli 30 vuotta, ennenkuin 28.4.2012 Jouko Olkio löysi Mäntsälän Isojärveltä  mustakaulauikun.

Niittysuohaukka - Circus pygargus

Niittysuohaukka, koiras

Niittysuohaukan yleistyminen alkoi Suomessa 1970-luvulla ja se näytti jo olevan  vakiintumassa säännölliseksi pesimälajiksi. Viime vuosina pesintöjen ja reviirien määrä on kuitenkin jäänyt vähäiseksi. Lajin pesimäympäristöksi sopivat kosteat rantaniityt ja suot.

Niittysuohaukan runsaus riippuu kevään ja erityisesti toukokokuun jälkipuoliskon muuttosäistä. Alueen 16  havainnosta  10 onkin tehty tähän päämuuttoaikaan. Ensimmäisen kerran niittysuohaukka tavattiin 10.5.1976 Tuusulan Rantamossa, kun  toisen kalenterivuoden lintu nähtiin paikallisena (S.Niiranen ym). Seuraava havainto jäi 1980-luvun ainoaksi: 19.5.1984 Järvenpää Ristinummi vanha koiras paikallisena (Jari Korhonen ym). 

1990-luvulta alkaen havaintomäärä alkoi kasvaa: 8.5.1993 Nurmijärvi Järvenpohjan pellot vanha naaras paikallisena (Mika Ohtonen ym) ja 24.8.1994 Tuusula Rantamo vanha koiras paikallisena (Juha Honkala). Tämän jälkeen saatiin ensimmäinen pesintään viittaava havainto, kun Tomi Muukkonen löysi vanhan koirashaukan, joka saalisteli useina päivinä 7.6-15.7.1996 Mäntsälän Hirvihaaran pelloilla ja kantoi saaliita Kotojärven suuntaan (RK Ahtiainen 1996). Hyvinkään ensimmäinen havaintokin tehtiin kesäaikaan, kun Seppo Tuominen löysi Kytäjän Rajalan pelloilta koiraslinnun paikallisena 19.7.1999.

Keväällä 2001 varmistettiin alueen ensimmäinen pesintäyritys, kun 15.5 Tuusulan Rantamoon saapunut (Tapani Laine) ja näyttävästi soidinnellut koiras sai 24.5 reviirilleen naaraan ja pari asettui pesimään Tuusulanjärven rantaluhdalle Kaj Karlsson ym). Kesäkuun kaatosateet kuitenkin hukuttivat pesän ja viimeinen havainto naarashaukasta tehtiin 26.6. Pari päivää myöhemmin 29.6 voitiin vain kerätä tulvan alle jääneet kolme munaa HY:n Eläinmuseon kokoelmiin. Pesintäyritys on dokumentoitu Kaj Karlssonin toimesta (Karlsson 2001).

Tuoreempia havaintoja:

• 30.6.2011 Jukka Tanner havaitsi Nurmijärven Lepsämässä koiraslinnun, joka söi kiurua maantiellä (Apus WWW)
• 5.5.2012 koiraslintu yllätti ylilennollaan Tornien taistoon osallistuneet Tuusulan Koskenmäellä (Pekka Toiminen ym)

Lisäksi laji on tavattu 3.5.2010 Tuusulassa (Apus WWW).

Merikihu - Stercorarius parasiticus

Vaalean muodon merikihu Helsingissä, toukokuu 2013

Merikihu on Suomen rannikoiden yleisin kihulaji. Sisämaassa merikihuja nähdään vain hyvin harvalukuisina läpimuuttajina. Parhaat mahdollisuudet merikihun  tapaamiseen sisämaassa on arktisen kannan läpimuuttoaikaan toukokuun alkupuolella.

Alueen ensimmäinen merkihu, vaalean värimuodon lintu, muutti Tuusulan Rantamossa 5.5.1976 (Juha Karvonen, Seppo Niiranen ja Olli Kivinen).

Tuusulanjärvi onkin osoittautunut alueen parhaaksi paikaksi merikihujen havaitsemiseen. Ensimmäiset kymmenen havaintoa vuoteen 1989 mennessä koskevat kaikki Tuusulanjärven kautta muuttaneita lintuja. 1990-luvulla merikihuja havaittiin neljä kertaa, joukossa Nurmijärven ensimmäisenä havaintona 15.5.1993 Klaukkalan Tornimäessä nähdyt kolme muuttavaa lintua (Keijo Hannukainen ja Timo Kärkkäinen) sekä Hyvinkään ensimmäinen havainto 31.5.1998 Ridasjärveltä, jossa vaalea merikihu muutti itään (Jari Siven ym).

2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä merikihuja havaittiin 13 kertaa. Lajin syysmuutto tuntuu ajoittuvan elokuun lopulle, mistä osoituksena havainto 7 linnun muuttoparvesta 29.8.2006 Tuusulanjärven Halosenniemessä (Pekka Toiminen ja Jouko Olkio).

Uusimmat havainnot 2010-luvulta:

• 17.5.2012 Hyvinkää Ridasjärvi vaalean muodon lintu itään (Ari Ahtiainen ym)
• 18.5.2013 Hyvinkää Ridasjärvi neljä vaalean muodon lintua muutolla (Jari Siven ja Ari Väätäinen)
• 13.6.2013 Tuusula Halosenniemi vaalean muodon lintu matalalla lounaaseen (Jarmo Pirhonen)
• 8.9.2013 Järvenpää Kaatopaikka vaalean muodon lintu etelään (Mika Asikainen)

Lisäksi on havaittu noin 20 kertaa lajilleen määrittämätön kihu. Näiden joukossa on useita lokakuisia ja yksi marraskuinenkin havainto, jotka saattavat hyvinkin koskea muita kihulajeja.

Haahka - Somateria mollissima

Haahka, koiras Helsingissä huhtikuussa 2014

Suomen ylivoimaisesti runsaslukuisin merisorsa näyttäytyy vain satunaisesti sisävesillä, yleisimmin kevätmuuttoaikaan huhti-toukokuussa. 

Alueen havainnoista kaksi kolmasosaa on tehty Tuusulanjärvellä. Haahka on havaittu kerran myös Tuusulan Rusutjärvellä, Hyvinkään Kytäjärvellä ja Ridasjärvellä sekä Nurmijärven Sääksjärvellä ja Valkjärvellä. Mäntsälän järviltä ei toistaiseksi ole yhtään havaintoa.

Eniten haahkahavaintoja on tehty jaksolla 25.4-4.5. Muut havainnot jakautuvat varsin tasaisesti toukokuulle ja lisäksi haahka on havaittu kerran myös kesäkuussa. 

Alueen ensimmäiset haahkat, ja samalla suurin koskaan nähty parvi, löytyi Tuusulanjärveltä 3.5.1976, kun järvellä kellui peräti kolme koirasta ja kahdeksan naarasta (Seppo Niiranen).  Ainut kesähavainto koskee Hyvinkään Kytäjärvelle 7.6.1995 eksynyttä naaraslintua (Ari Ahtiainen ja Jari Siven).

Uusimmat havainnot vuodesta 2005 lähtien:

• 24.5.2005 Koiras Tuusulanjärvellä Tuomalanrannan edustalla (Jouko Olkio ja Pekka Toiminen)
• 2.5.2007 Paikallinen pari Tuusulanjärvellä Halosenniemen edustalla (Juha Honkala)
• 15.4.2013 Ensin kolmen parvi etelään Tuusulan Rantamossa (Ari Ahtiainen) ja samana päivänä koiras laskeutuneena Koskenmäen sulaan Tuusulanjärven eteläpäässä (Tapio Hietaniemi)

Koskenmäen linnusta on julkaistu Mika Hermaksen ottama kuva.

Lisäksi laji on havaittu 5.4.2011 Nurmijärvellä (Apus WWW).