Taas merellä - kohteena Aspskär

Tänään teimme veneretken Pernajan saaristoon Loviisassa. Päivä oli kuuma, mutta heikko itätuuli ja suolavesipärskeet sentään vilvoittivat kahdeksaa retkeläistä.

Ruokkeja yllin kyllin maalla, merellä ja ilmassa

Löytyihän se etelänkiislakin - Kuva: Seppo Tuominen

Ruokkilintujen pesinnät olivat tänä vuonna onnistuneet hyvin. Haverön pesimäluodolla niitä istuskeli ja lenteli sadoittain ja "filmiä paloi". Jamppa ja Seppo onnistuivat nappaamaan kuvat ohilentävästä eteläkiislastakin. Kiisloja on lintuja Aspskärillä tutkivan Martti Harion mukaan pesinyt tänä vuonna runsaasti, yli 60 paria, mutta ne olivat jo lähteneet poikasineen ulapalle. Lopulta koko porukka onnistui näkemään kaksi ruskeaselkäistä kiislaa ja Hauvelikin oli tyytyväinen uuteen pappapinnaansa.

Rantautuminen Aspskärille, airoissa kipparimme Ralf

Nousimme maihin Aspskärin lintuasemalle, missä Mara kertoili kesän pesinnöistä. Juuri parahiksi aamulla hän oli nähnyt, kuinka saaren ainut, Tuplapenniksi ristitty pilkkasiipiemo oli uittanut poikueeensa vesille. Tiiroilla oli viimeiset pesinnät vasta kuoriutumisvaiheessa ja riskilät ruokkivat poikasiaan kivinilkoilla. Saarella nähtiin myös kaksi luotokirvistä, liroja, metsäviklo, muuttava pikkukuovi sekä varpushaukka ja käki.

Luotokirvinen tarkkailuasemissa

Kukkia ja kahlaajia Porvoon saaristossa

Viime torstaina pääsin Ilpon venekyydillä ja kuvaaja-Pekan kanssa retkelle Porvoon ulkosaaristoon. Kesäaikainen rauhoitus oli päättynyt ja pääsimme nousemaan maihin Långörenille.

Heinäkuisen Långörenin kukkaloistoa 

Långören on somerikkoinen ulkosaari Porvoon Emäsalon edustalla. Saarella kasvaa vain muutamia pensasmaisia pihlajia, mutta muu kasvillisuus rehotti ja kukki loistokkaasti varmaankin sateisin alkukesän ansiosta. Kala- ja lapintiirojen pesinnät näyttivät onnistuneen varsin hyvin, emoja ja nuoria lintuja laskettiin saarten pesimäkolonioista yhteensä 450. Osa pesinnöistä oli myöhäisiä ja emotiiroilla oli vielä lentokyvyttömiä poikasia ruokittavinaan.

Vanha suosirri kesäpuvussaan

Nuoren lapintiiran erottaa kalatiirasta mm tumman nokan perusteella

Kesäpukuinen allikoiras on tyylikäs lintu

Kahlaajat olivat löytäneet saaren laguunimaisen itäkärjen rannoilta ruokaisia levävalleja. Kesäpukuisia suosirrejä nähtiin lähes sata ja niiden joukossa muutamia punavatsaisia kuovisirrejä ja yksi pikkusirrikin. Saaren eteläpuolella uiskenteli komea yli 600 pilkkasiiven parvi ja lähiluotojen ympärillä lenteli riskilöitä ja ruokkeja.

Napinpainaminen väsyttää kuvaajaa, kokka kohti kotirantaa

Poikueita ja pesintöjä

Nyt, kun syysmuuttokin on jo käynnissä kahlaajien osalta, keräsin tähän vähän tietoja kesän pesinnöistä. Alkukesä oli kylmä mutta onneksi vähäluminen, joten pesinnöistä on sentään iloistakin raportoitavaa.

Tällä poikasella ainakin oli paikka auringossa - mikä laji?

Liejukanoja ja -kukkojakin saapui alueelle ennätysmäärin keväällä ja pesinnätkin näyttävät onnistuneen. Jokelassa Kolsan lammikolla nähtiin jo kesäkuun alkupäivinä eka poikue ja parhaillaan siellä on käynnissä toisen pesueen haudonta. Alkukesän poikueesta on jäljellä kaksi puolikasvuista poikasta, jotka ruokailevat lammella jo ihan itsekseen. Keravan Myllynummen teollisuusalueella liejukanapari huoltaa poikasiaan lammella, joka on jäänyt ikävästi keskelle jatkuvasti laajenevaa työmaata.

Liejukana poikasineen Keravan Myllynummen lammella

Rantamossa Seittelin altaalla näyttää onnistuneen myös nokikanan ensipesintä. Juhannuksen jälkeen näin emon seurassa pienen mustan poikasen, tosin vain yhden ainoan. Seittelissä on muutama pikkulokin pesintäkin taas onnistunut, vaikka kesäkuun sateissa rehevään kasvuun yltynyt pesimäsaari lienee ollutkin kylmä ja märkä paikka vastakuoriutuneille poikasille. Viime päivinä Seittelissä on näkynyt ainakin neljä jo lentokykyistä pikkulokin poikasta.

Käenpiian lentopoikanen Kolsan lammikoilla

Jokelan Kolsan lammikoilla pesi taas ainakain kaksi paria mustakurkku-uikkuja. Juhannuksen aikaan haapanaemo uitti kahdeksaa poikasta ja kuun vaihteessa lammikoilla näkyi myös tavipoikue. Lisäksi alueella oli 30.6 pikkutikkapoikue ja viime päiviin asti lammen reunapuissa on viihtynyt kimeällä äänellään ruokaa kerjäävä käenpiikapoikue, näissä molemmissa poikueissa on ainakin kaksi nuorta lintua. Myös kultarinnalla oli lentopoikue Kolsassa 30.6.

Lopuksi vielä pari uutta kuvaa Ridasjärven mustatiiroista. Taitaa olla vasta toinen mustatiiran pesintä koko Uudellamaalla.

Ridasjärven mustatiirat: ylhäällä emo ja alhaalla poikaset - etummaisella näkyy "henkselitkin"

Mustatiirat pesivät - kolme lentopoikasta

Vielä parempia uutisia Ridasjärveltä tuli eilisiltana Jampalta: mustatiiroilla on kolme poikasta, jotka lentelevät jo järvellä emojensa kanssa. Oli siis aika laittaa veneen perämoottorikin kuntoon ja suunnata illaksi järvelle, vaikka öiset futismatsit verottaakin hyvää retkeilyaikaa.

Mustatiiraemo tuo saaliin poikasille

Mustatiirat viihtyvät nyt järven keskiosan kaislasaarekkeiden ympärillä. Suurin poikasista (se joka on rengastettu) saalistelee jo itsekin, mutta kaksi pienempää turvautuvat vielä pääosin emojen ruokintaan. Ne istuvat lumpeenlehdillä ja uivat tyynessä vedessä odotellen emojen tuomia saaliita. Lennossa nuorukaiset kieppuvat lajityypillisesti matalalla järven yllä. Ne ovat emojensa tapaan tummaselkäisiä, mutta erottuvat näistä helposti valkean vatsapuolen perusteella. Valkean kaulan tyvellä nuorilla mustatiiroilla on lyhyet mustat "henkselinpätkät". Tämä tuntomerkki erottaa ne muista Chlidonias-suvun tiiroista, joilta tuollaiset henkselit puuttuvat.

Kuopukset odottavat emojen tuomia saaliita vedessä kelluen

Nuoren mustatiiran selkäpuoli on lähempää nähtynä suomukuvioinen

Muita suurempi esikoinen seisoskelee jo tottuneesti lumpeenlehdilläkin

Ridasjärvellä on tänä vuonna havaittu kuusi lajia tiiroja: kalatiiran ja mustatiiran lisäksi myös räyskä, lapintiira, pikkutiira ja valkosiipitiira. Ja nyt siis tiira poikineen.

Mustatiirat pesivät - osa 2

Aamulla, kun tarkastin mustatiirojen tilannetta Ridasjärvellä, sain ilokseni huomata että emojen seurassa lensi vähän aikaa myös nuori lintu. Ensipesintä Ridasjärvellä on siis onnistunut!

Tiiraemot lentelevät kaislikon yllä

Pienten valmistelujen jälkeen, joihin kuului myös kotiin unohtuneiden airojen haku, pääsimme taas järvelle. Järvelle oli saapunut myös kokenut lokkirengastaja, joka etsi poikasia kahlaamalla järven tunnetusti matalissa vesissä. Emot lensivät kiivaasti varoitellen pesimäsaarekkeen yllä ja loppujen lopuksi yksi poikanen löytyikin rengastuspinnaksi. Mitat muistiin, rengas jalkaan ja nopean foton jälkeen nuorukainen lensi vähän epävarmasti takaisin kaislikon kätköihin. Lisää kuvia Pekon kotisivuilla.

Haimme vielä rannasta muutamia keppejä tiirojen istumapaikoiksi. Asettelimme ne pesimäkaislikon edustalle siten, että paikka näkyy myös lintutorniin. Sieltä tiiraperheen kesänviettoa voi seurata (a) lintuja häiritsemättä ja (b) ryhtymättä perttikarppismaisiin soutuharjoituksiin.

Mustatiirat pesivät Ridasjärvellä!

Mustatiiroja on havaittu Hyvinkään Ridasjärvellä yli 40 kertaa vuodesta 1982 lähtien. Suurin osa havainnoista on tehty lajin kevätmuuttoaikaan touko-kesäkuussa. Vain kerran aiemmin järvelle saapuneet tiirat ovat viipyneet pitemmälle kesään. Tämä tapahtui 1984, jolloin järvellä nähtiin 15.5-17.6 useita kertoja yhdestä neljään mustatiiraa. Linnut eivät kuitenkaan jääneet pesimään. Heinäkuisia havaintojakin on usealta kesältä, mutta nekin koskevat kierteleviä lintuja.

Mustatiiraemo on jo vaihtanut kokotumman pukunsa arkisempaan

Niinpä todistamme nyt järven ja koko alueen ensimmäistä mustatiirojen pesintää. Tänä keväänä ensimmäinen mustatiira saapui varhain, jo 15.5. Muutamaa päivää myöhemmin, järvellä lenteli kolme ja pian sen jälkeen jopa neljä juhlapukuista lintua. Sen jälkeen havaintoja 1-3 mustatiirasta on tehty päivittäin koko kesäkuun ajan.

Kun linnut eivät juhannukseen mennessä kadonneet, alkoivat epäilymme pesinnästä vahvistua. Naurulokkikoloniaan asettuneet linnut tuntuivat pitävän omaa paikkaa järven kaislikoissa. Ne lentelivät saalistellen kaislikon yllä ja laskeutuivat jatkuvasti samaan paikkaan. Juhannuksen aikoihin lennossa oli useimmiten vain yksi lintu kerrallaan, mikä viittasi siihen että toinen emoista oli hautomisvuorossa.

Toinen Ridasjärven pesivistä mustatiiroista

Pian liikehdintä vilkastui uudelleen. 26.6 pesäpaikan yläpuolella pörräsi taas kolmekin mustatiiraa hyvin aktiivisesti saalistaen. Paikalle osunut "kolmas pyörä" näytti osallistuvan varmaankin juuri kuoriutuneiden poikasten ruokintaan.

Tipillä pääsee: minä soudan, Eero pitää perää ja Pekko kameraa

Saimme lopullisen varmuuden pesinnästä viime päivien souturetkillä. Emolinnut tulevat pesimäsaareketta lähestyvää venettä vastaan kiivaasti varoitellen. Ne lentelevät saarekkeen yläpuolella ruokaa nokassaan, laskeutuivat piiloon kaislikkoon ja palaavat nokat tyhjinä. Välillä ne syöksähtelevät liian lähelle kaartavia naurulokkejakin hätistämään.

Pesäpaikka yhdessä järven suurimmista kaislikoista

Jotain siellä kaislikon kätköissä siis on, mutta vielä emme ole nuorukaisia nähneet. Toivottavasti alkukesän kylmyys nyt vihdoin hellittää ja mustatiirat saavat poikasensa ruokittua ja lentoon - ekaa kertaa Ridasjärveltä!