Jänkäsirriäinen - Limicola falcinellus

Jänkäsirriäinen Hangossa elokuussa 2014

Jänkäsirriäinen pesii laajoilla, vetisillä aapasoilla Pohjois-Suomesta itään ulottuvalla, mutta varsin suppealla levinneisyysalueella. Laji on pitkän matkan muuttaja ja se talvehtii Itä-Afrikassa ja Etelä-Aasiassa. Suomessa pesivät linnut palaavat toukokuun lopussa, mutta niitä pysähtelee Etelä-Suomessa vain huonojen muuttosäiden aikaan. Syysmuutolla jänkäsirriäisiä nähdään Etelä-Suomen kahlaajarannoilla heinä-elokuussa. 

Alueen ensimmäinen havainto jänkäsirriäisestä koskee Luontokerho Turduksen kortistoon kirjattua havaintoa yksinäisestä linnusta, joka ruokaili Hyvinkäällä Kytäjän padon pohjoispään lietteillä 15.9.1963. Retkellä oli mukana seitsemän lintuharrastajaa, joiden joukossa mm Matti Lahtinen ja Lauri Koivuneva. Seuraava havainto tehtiin Tuusulan Rantamossa 25.5.1968, kun Pekka Nurminen ja Samuli Haapasalo löysivät paikallisen jänkäsirriäisen (Lm 10:26).

Alueen keväthavainnot, joita on 14 eri keväältä, ajoittuvat jaksolle 16.5-5.6. Varhaisin keväthavainto tehtiin Hyvinkään Kittelässä 16.5.2006 (Vilho Kuntsi, Timo Koivisto ja Ari Väätäinen). Runsain kevätesiintyminen todettiin 26-27.5.2009 Tuusulassa Seittelin vastavalmistuneella kosteikolla, missä parhaimmillaan laskettiin 17 jänkäsirriäistä (Ari Ahtiainen ym). 

Alueen syyshavainnoista valtaosa on tehty vanhojen sirrien muuttoaikaan heinäkuussa. Jaksolla 12-31.7 sirriäisiä on nähty 10 vuonna, mutta vain kesällä 2000 jänkäsirriäisiä viipyi pitempään, 13-24.7 Hyvinkään Kittelässä Vantaanjoen muutaman aarin kokoisella tulvalla. Elokuussa liikkellä ovat nuoret sirriäiset, joista on tehty vain kaksi havaintoa:

• 5.8.1976 Tuusula Rantamo kaksi muuttavaa (Seppo Niiranen ym)
• 23-28.8.1979 Järvenpää Tuusulanjärven pohjoispää (Heikki Holmström ym)

Isosirri - Calidris canutus

Vanha isosirri Porvoon saaristossa heinäkuussa 2014

Isosirri on arktinen kahlaaja, joka pesii Jäämeren rannikoilla ja talvehtii Atlantin vuorovesirannoilla. Läpimuutto on säännöllistä, mutta välilaskuja Suomen kahlaajarannoille tehdään vähän ja sisämaahan vieläkin vähemmän.

Alueen ensimmäinen havainto isosirristä tehtiin jo 14.9.1952, kun Seppo Verhiö ja Aarno Murtamo keksivät linnun Kytäjän padon vesijättöalueelta. 

Keväällä isosirrien muutto on lyhyt ja nopea eikä komeita juhlapukuisia lintuja juurikaan jää Suomen rannoille lepäilemään. Muutto ajoittuu touko-kesäkuun vaihteeseen. Ensimmäinen keväthavainto alueella saatiin vasta 1.6.2005, kun Jouko Olkio löysi Tuusulan Rantamoon laskeutuneesta tundrakurmitsaparvesta kolme juhlapukuista isosirriä. Sen jälkeen keväthavaintoja on kertynyt lisääkin: Keväällä 2007 Hyvinkään Ridasjärven lintutornin edustan kaislalautoilla viihtyi isosirri lähes kahden viikon ajan 24.5-3.6.2007 (Ari Väätäinen ym.) ja 2.6.2007 paikalla oli kaksikin lintua (Ari Ahtiainen). Rantamon kosteikon laajennus keväällä 2009 veti puoleensa kahlaajia ja 5-6.6.2009 altaalla nähtiin enimmillään 45 isosirrin parvi (Seppo Niiranen). 

Pääosa alueen havainnoista on kuitenkin tehty lajin syysmuuttoaikaan heinä-syyskuussa. Näistä pienempi osa koskee vanhoja lintuja, jotka muuttavat jo heinäkuussa: 13.7.1997 Hyvinkään Ridasjärven ylitti 3 isosirrin muuttoparvi (Sampsa Cairenius ym) ja 17.7.1998 Hyvinkään Kittelässä Vantaanjoen rannassa levähti hetken yksinäinen lintu (Vilho Kuntsi). 

Nuoria sirrejä muuttaa syksyisin pidemmällä jaksolla elo-syyskuussa. Puolet alueen isosirrihavainnoista onkin kertynyt tältä jaksolta. Suurin syysmuuttoparvi nähtiin Tuusulan Rantamossa 22.8.1978, kun 13 lintua muutti lounaaseen (Heikki Holmström).

Uusimpia havaintoja:

• 23.7-5.8.2012 Hyvinkään Ridasjärvellä nähtiin kolme muuttoparvea (Jari Siven)
• 21.7.2012 Tuusulanjärvellä kolmen linnun parvi länteen (Ari Ahtiainen)

Mustatiira - Chlidonias niger

Mustatiira Hyvinkään Ridasjärvellä heinäkuussa 2014

Mustatiira on kaakkoinen laji, joka pesii usein yhdyskuntina matalilla ja rehevillä lintujärvillä. Suomessakin pesii muutamia pareja lähes joka vuosi, vaikiintuneimmin Evijärvellä.

Alueen ensimmäisen havainnon mustatiirasta teki K.E.Kivirikko ampumalla yhden yksilön Nurmijärvellä 3.9.1891 (Kivirikko 1931). Uudemman ajan ensimmäinen löytyi Tuusulanjärveltä 19.6.1969 (Samuli Haapasalo ja Pertti Koukkari).

Tuusulanjärvi säilyi pitkään alueen ainoana mustatiirajärvenä, kunnes laji havaittiin 28.5.1980 Hyvinkään Kytäjärvellä (Ari Väätäinen, Rainer Salo ja Erkki Saarela). Pian tämän jälkeen 23.5.1982 Hyvinkään Ridasjärvellä nähtiin järven ensimmäiset mustatiirat, kaksi yksilöä (Raimo Åberg, Jouko Vuori ja Jari Kouki). Jokseenkin kaikki alueen mustatiirahavainnot on sen jälkeenkin tehty näillä kahdella järvellä.

Muut tapaamispaikat alueella ovat olleet: Nurmijärvellä Lepsämän tulva (6.5.1996) ja Valkjärvi (7.5.2013) ja Mäntsälässä Kotojärvi (2.6.1982) ja Sulkavanjärvi (11.5.2003).

Mustatiira on havaittu alueella joka vuosi vuodesta 1988 lähtien. Havainnot ajoittuvat toukokuusta syyskuulle. Varhaisimmat keväthavainnot on tehty 5-6.5 ja myöhäisimmät syyshavainnot 19-20.9. Kevätmuutto on vilkkaimmillaan jaksolla 15.5-3.6.. Syysmuutolla kierteleviä lintuja on nähty heinäkuun puolivälistä elokuun lopulle ilman selvää huippua. Myöhäisin syyshavainto koskee Hyvinkään Ridasjärvellä 10.9.1994 tavattua lintua, joka poikkesi juhlapukuisesta linnusta niin paljon, että sen määritys käytiin varmistamassa veneestä käsin (ARK Ahtiainen 1994).

Alueen tähänastiset mustatiirahavainnot koskevat kierteleviä lintuja. Pisimmillään ne ovat viipyneet paikoillaan 2-3 päivää.