sunnuntai 18. tammikuuta 1970

Kirjosiipikäpylintu - Loxia leucoptera

Kirjosiipikäpylintu, koiras Helsingissä
marraskuussa 2011
Kirjosiipikäpylintu on Siperian taigametsien laji, joka pesii vähälukuisena ja vaihtelevasti myös itärajan havumetsissä. Lajille ovat tyypillisiä epäsäännöllisesti toistuvat vaellukset, jotka suuntautuvat pesimäalueilta länteen. Vaellusten aikana lintuja nähdään runsaammin myös Etelä-Suomessa.

Viimeisimmät vaellukset ovat osuneet vuosiin 2011, 2008 ja 1987. Liikehdintä käynnistyy elo-syyskuussa ja on vilkkaimillaan syys-lokakuussa. Vaellussyksyn jälkeen kirjosiipikäpylintuja voi jäädä myös talvehtimaan lintulaudoille.

Alueen ensimmäisen havainnon kirjosiipikäpylinnusta kirjasi Luontokerho Turduksen kortistoon Timo Koivisto, joka havaitsi 18.1.1957 Hyvinkään Vieremänkadulla kolme lintua pihlajassa. Samana talvena lintuja havaittiin muuallakin Hyvinkäällä.

Syksyllä 1972 tehtiin Keski-Uudellamaalla ainakin 10 havaintoa jaksolla 28.9-30.10.1972 (Juha Karvonen ja Olli Kivinen). Myös syksyllä 1976 havaittiin selvää vaellusta Tuusulassa ja Hyvinkäällä.

Syksyn 1987 vaelluksesta kertyi 11 havaintoa elokuun lopun ja joulukuun alun väliltä. Vuoden 2008 vaellus käynnistyi varhain, jo heinäkuussa tehtiin 7 havaintoa. Elo- ja syyskuussa samoin 5-10 havaintoa ja vaellus päättyi jo lokakuussa, jolloin havaintoja saatiin enää viidestä linnusta. Myös syksyllä 2013 ensimmäiset kirjosiipikäpylinnut havaittiin jo heinäkuussa ja marraskuun alkuun mennessä oli tehty 14 havaintoa.

Pääosa havainnoista koskee syysvaelluksella muuttolennossa havaittuja lintuja, yleensä 1-3 yksilöä. Paikallisena lintuja on tavattu ruokailemassa kuusissa, lehtikuusissa, pihlajissa ja lepissä. Usein määritykset perustuvat lintujen ääniin, joista tööttäilevä yhteysääni on tunnetuin.

Talvihavaintoja on kertynyt vain kahdeksan ja niistäkin viimeisin on vuodelta 1987. Laji on tavattu alueella huhtikuuta lukuunottamatta kaikkina kuukausina.


torstai 15. tammikuuta 1970

Kuukkeli - Perisoreus infaustus

Kuukkeli Inarissa maaliskuussa 2013
Kuukkeli on pohjoisten havumetsien paikka- ja kiertolintu, jonka pesimälevinneisyys vielä 1900-luvun alussa ulottui etelässä Kanta-Hämeen metsiin asti. Syksyisin ja talvisin kierteleviä lintuja nähtiin vieläkin etelämpänä.

Alueen ainut julkaistu kuukkelihavainto löytyy Merikallion arkistosta ja koskee O.Renkosen sotatalvena 1944 Keravalla havaitsemaa lintua. Havainto on mainittu myös Markku Ojalan kokoamassa katsauksessa Tringan alueen harvinaisista talvilinnuista (Ojala 1986).

maanantai 5. tammikuuta 1970

Lapintiainen - Parus cinctus

Lapintiainen Saariselällä maaliskuussa 2014
Lapintiainen on pohjoisissa havumetsissä paikkalintuna pesivä laji, joka ajoittain vaeltelee syksyisin etelämmäksi. Viimeisin runsaampi vaellus koettiin syksyllä 2001, jolloin lajista tehtiin lähes 100 havaintoa eri puolilla Etelä ja Keski-Suomea.

Alueen varhaisin havainto on julkaistu Olavi Hildenin artikkelissa Lintumies-lehdessä vuonna 1967 (Hilden 1967) ja koskee Hyvinkään Lentokentän nummella 5.1.1964 havaittua lintua.

Seuraavat havainnot lajista tehtiinkin vasta syksyn 2001 suurvaelluksen yhteydessä. Ensin Jari Siven löysi Hyvinkään Latostenmaanmäeltä tiaisparvessa liikkuvan linnun 6.10.2001. Pian tämän jälkeen Olli Elo löysi Mäntsälän Kotojärveltä kaksi lapintiaista 2.11.2001. Tämä jälkeen Mäntsälän Kotojärven ruokintapaikoilla tehtiin havaintoja 2-4 linnusta koko talven ajan 16.2.2002 asti. Rajamäen seudulla lapintiaisia havaittiin marras-joulukuussa 2001 lisäksi kolme kertaa (Jukka Meriläinen), mikä viittaa siihen, että lapintiaisia on vaeltanyt Salpausselän mäntykankaita pitkin.


sunnuntai 4. tammikuuta 1970

Vuorihemppo - Carduelis flavirostris

Vuorihemppo Helsingissä helmikuussa 2009
Vuorihemppo pesii Jäämeren rantamilla ja tunturiylängöillä ja esiintyy Suomessa vähälukuisena talvehtijana. Talvisin laji suosii avoimia rikkaruohokenttiä ja kaatopaikkoja.

Vuorihemppoja on tavattu alueella yli 30 kertaa. Ensimmäisen havainnon kirjasi Seppo Verhiö Hyvinkään kauppalassa VR:n puutarhan alueella 4.1.1963. Seuraavat havainnot tehtiin Keravalla, jossa Juha Karvonen havaitsi neljän linnun parven 23.1.1970 sekä Järvenpäässä, missä linnut viihtyivät nykyisen Rantapuiston alueella sijainneella Savikon joutomaakentällä. Siellä Matti Raitio kumppaneineen havaitsi lajin 25-28.11.1971 ja uudelleen seuraavana keväänä 3.4.1972.

Kaikki alueen vuorihemppohavainnot ajoittuvat loka-huhtikuulle. Eniten havaintoja on tehty vuodenvaihteen ympärillä, jolloin talvilintujen havainnointikin on aktiivisinta. Talvehtimaan asettuneet linnut viihtyvät usein pitkään hyvissä rikkaruohostoissa:
  • 13.1-30.3.1996 Tuusula Rantamon pellot, 3 linnun parvi (Jarmo Lehtonen ym)
  • 21.12.1997-21.2.1998 Järvenpää Puolmatkan kaatopaikka, 2-3 yksilöä (Juhani Laine ym)
  • 21.1-4.2.2001 Hyvinkää Kapulan kaatopaikka (Ari Ahtiainen ym)
  • 23.12.2006-3.3.2007 Järvenpää Puolmatkan kaatopaikka (Juhani Laine ym)
  • 19.12.2009-2.2.2010 Hyvinkää Kapulan kaatopaikka (Jari Siven ym)
Tuusulan Rantamossa tehtiin lajin kevätmuuttoon liittyvä havainto 16-19.4.2011, kun yksinäinen vuorihemppo ruokaili kosteikon altaan reunapenkalla (Ari Ahtiainen ym). Suurin alueella tavattu parvi nähtiin niin ikään Tuusulan Rantamossa 29.10-3.11.2009, jolloin Seittelin altaan reunalla ruokaili 9 linnun parvi (Ari Ahtiainen ja Mika Ylinen).

torstai 1. tammikuuta 1970

Taviokuurna - Pinicola enucleator

Taviokuurna, naaras Nurmijärvellä helmikuussa 2013
Taviokuurna on koko pohjoisen havumetsävyöhykkeen pesimälintu. Taviokuurnia muuttaa joka syksy vähäisessä määrin etelämmäksi, mutta ajoittain koetaan suuria vaelluksia, jotka ulottuvat Keski-Euroopan pohjoisosiin asti. Viimeisimmät "Lapin rastaan" vaellukset havaittiin Etelä-Suomessa 1976/1977, 2000/2001 ja kaikkein mittavimpana viimeisin vaellus  2012/2013.

Kuurnien syysmuutto käynnistyy yleensä marraskuussa. Linnut muuttavat pieninä parvina päiväsaikaan ja ovat helpoiten havaittavissa parvista kuuluvien yhteysäänten avulla. Suurvaellusten aikaan ensimmäiset linnut ovat usein saavuttaneet Etelä-Suomen jo lokakuun lopussa. Ne kerääntyvät ruokailemaan pihlajiin sekä metsissä että aivan taajamien keskustoissa, missä pelottoman tuntuisia lintuja pääsee tarkkailemaan lähietäisyydeltä. Linnut hyödyntävät pihlajanmarjoista pääasiassa siemenet, jolloin lintujen marjoista pusertama malto värjää hangen puiden alta punaiseksi.

Vaellus jatkuu niin kauan, kuin pihlajissa riittää marjoja. Jos marjat ehtyvät varhain talvella linnut jatkavat meren yli lounaaseen. Syksyllä 1976 alkanut vaellus hiipui jo tammikuun alussa 1977.

Talven 2000/2001 kuurnavaelluksella arvioitiin tavatun yli 700 lintua (Ahtiainen 2001). Ensimmäinen havainto tehtiin 16.11.2000 Mäntsälässä. Vaellus kiihtyi joulukuussa ja saavutti huippunsa tammikuun 20. päivän aikoihin. Parhaalla viiden päivän jaksolla tavattiin 160 kuurnaa, jotka ruokailivat hyvin näkyvästi ja pelottomasti kaupunkien koristepihlajissa. Hyvinkäällä parhaita kuurnapaikkoja olivat Kerkkolankadun pihlajat Sahanmäen teollisuusalueella ja Nummisillan-Talvisillan alueen kadunvarsipihlajat.

Syksyllä 2012 alkanut vaellus on ollut tähänastisista kaikkein massiivisin. Kaikkiaan taviokuurnahavaintoja ilmoitettiin yli 400 ja ne koskivat vähintään 1500 lintua. Vaelluksen ensimmäinen havainto tehtiin 21.10.2012 Järvenpään Vanhankylänniemessä. Lokakuun loppuun mennessä oli havaittu jo lähes 150 lintua. Marraskuussa havaittiin yli 1000 taviokuurnaa ja joulukuussa 500. Tämän jälkeen vähäisempi määrä lintuja jäi aloilleen jäljellä oleviin pihlajiin, missä niitä havaittiin tammikuun loppuun asti. Helmikuussa Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuusulan keskustojen pihlajissa ruokaili vielä nelisenkymmentä lintua.  Viimeiset havainnot tehtiin Nurmijärven kirkonkylän keskustassa 1-2.3.2013, missä neljä kuurnaa ruokaili sireeneissä ja 2.3.2013 Järvenpään Kinnarissa, missä pihapihlajissa viipyi niinikään neljä kuurnaa.

Taviokuurnien talveen painottuva esiintyminen korostuu, kun tarkastellaan alueen havaintomääriä muina aikoina eli jaksolla 15.3-15.10. Tällä jaksolla taviokuurnia on havaittu vain viisi kertaa:
  • 5.5.1951 Hyvinkää Mätälampi (Seppo Verhiö ja Ilmari Koivuneva)
  • 30.3.1984 Tuusula (Jouko Vuori)
  • 14.10.1984 Tuusula Kellokoski 3 lounaaseen muuttavaa (Tapio Paavola)
  • 27.9.2001 Hyvinkää Sahanmäki 15 paikallista (Veikko Salo)
  • 1.4.2008 Tuusula Rantamo 1 koilliseen muuttava (Ari Ahtiainen)




Lajistokatsauksen lähteet



(Ahtiainen 1984) Ahtiainen, Ari, Kevätmuuttohavaintoja viideltä vuosikymmeneltä, Lintuperspektiivi 1/1984, Hyvinkään Lintutieteellinen Yhdistys, Huhtikuu 1984.

(Ahtiainen 2001) Ahtiainen, Ari, HyLY:n Talvikatsaus 2000-2001.

(Ahtiainen ja Komi 2011) Ahtiainen, Ari ja Komi, Pekka, Immeriäkin ihmeellisempi - tundrakuikka ensimmäistä kertaa Suomessa, Linnut 46:46-47 (1/2011).

(Apus WWW)  Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus, nettisivut, www.birdlife.fi/apus

(ARK Ahtiainen 1985) Ahtiainen, Ari, Ilmoitus Tringan Aluerariteettikomitealla koskien ristisorsahavaintoa Hyvinkään Kytäjällä 4.5.1985.

(ARK Ahtiainen 1994) Ahtiainen, Ari, Ilmoitus Tringan Aluerariteettikomitealle koskien mustatiirahavaintoa Hyvinkään Ridasjärvellä 10.9.1994.

(ARK Ahtiainen 1995a) Ahtiainen, Ari,  Ilmoitus Tringan Aluerariteettikomitealle koskien lampiviklohavaintoa Tuusulan Lahelassa 25-26.4.1995.

(ARK Ahtiainen 1996a) Ahtiainen, Ari, Ilmoitus Tringan Aluerariteettikomitealle koskien sitruunavästäräkkihavaintoa Nurmijärven Järvenpohjan pelloilla 27.4.2006.

(ARK Ahtiainen 1996b) Ahtiainen, Ari,  Ilmoitus Tringan Aluerariteettikomitealle koskien tunturikihuhavaintoa Hyvinkään Kytäjärvellä 3-6.10.1996.

(ARK Ahtiainen 1997) Ahtiainen, Ari,  Ilmoitus Tringan Aluerariteettikomitealle koskien
                                pikkusirkkuhavaintoa Nurmijärven Järvenpohjan pelloilla 15.9.1997.

(ARK Ahtiainen 1998a) Ahtiainen, Ari, Ilmoitus Tringan Aluerariteettikomitealle koskien pikkutiirahavaintoa Järvenpään Vanhankylänniemessä 12.7.1998.

(ARK Ahtiainen 1998b) Ahtiainen, Ari, Ilmoitus Tringan Aluerariteettikomitealle koskien pikkuruokkihavaintoa Hyvinkään Ridasjärvellä 8.11.1998.

(ARK Ahtiainen 1999) Ahtiainen, Ari,  Ilmoitus Tringan Aluerariteettikomitealle koskien lyhytnokkahanhihavaintoa Hyvinkään Nopossa 18.4.1999.

(ARK Ahtiainen 2000a) Ahtiainen, Ari, Ilmoitus Tringan Aluerariteettikomitealle koskien jalohaikarahavaintoa Hyvinkään Ridasjärvellä 1.6.2000.

(ARK Ahtiainen 2000b) Ahtiainen, Ari, Ilmoitus Tringan Aluerariteettikomitealle koskien sepeltaskuhavaintoa Hyvinkään Vanhamyllyllä 7.10.2000.

(ARK Ahtiainen 2001) Ahtiainen, Ari, Ilmoitus Tringan Aluerariteettikomitealle koskien lapinuunilintuhavaintoa Nurmijärven Röykässä 28.6.2001.

(ARK Ahtiainen 2005a) Ahtiainen, Ari, Ilmoitus Tringan Aluerariteettikomitealle koskien keräkurmitsahavaintoa Hyvinkään Ylentolassa 27-28.5.2005.

(ARK Ahtiainen 2005b) Ahtiainen, Ari, Ilmoitus Tringan Aluerariteettikomitealle koskien punajalkahaukkahavaintoa Tuusulan Rantamossa 26-31.8.2005.

(ARK Ahtiainen 2009) Ahtiainen, Ari, Ilmoitus Tringan Aluerariteettikomitealle koskien tunturikihuhavaintoa Tuusulan Halosenniemessä 8.10.2009.

(ARK Ahtiainen 2011) Ahtiainen, Ari, Ilmoitus Tringan Aluerariteettikomitealle koskien amerikanjääkuikkahavaintoa Tuusulanjärvellä 10-11.11.2010.

(ARK Eskola 2004) Eskola, Tomi ja Mulari, Vuokko, Ilmoitus Tringan Aluerariteettikomitealle koskien mustaotsalepinkäishavaintoa Hyvinkään Kytäjällä 8.8.2004.

(ARK Hannukainen 1982) Hannukainen, Keijo, Ilmoitus Tringan Aluerariteettikomitealle koskien lapinpöllöhavaintoa Nurmijärven Numlahdessa 5.11.1982.

(ARK Laine 2000) Laine, Juhani, Ilmoitus Tringan Aluerariteettikomitealle koskien pikkuhuittihavaintoa Tuusulan Koskenmäessä 11.6.2000.

(ARK Koskinen 2003) Koskinen, Mika I, Ilmoitus Tringan Aluerariteettikomitealle koskien kiljukotkahavaintoa Hyvinkään Ridasjärvellä 24.6.2003.

(ARK Kärkkäinen 1993) Kärkkäinen Timo, Ilmoitus Tringan Aluerariteettikomitealla koskien keräkurmitsahavaintoa Nurmijärven Järvenpohjalla 21-22.9.1993.

(ARK Metsänen 2005) Metsänen, Timo, Ilmoitus Tringan Aluerariteettikomitealle koskien pikkukultarintahavaintoa Mäntsälän Ohkolassa 10.6.2005.

(BirdLife 1)      Birdlife Suomi, Uhanalaisten ja harvalukuisten lintujen seuranta Suomessa, internet-sivusto, http://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/seuranta-faunistinen.shtml

(Blåfield 1988) Blåfield, Martti (toim), Kivilamminsuolta Isoholmaan, Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys 1977-1988, Mäntsälä 1988.

(Cairenius et al 1988) Cairenius, Sampsa et al, Lintusyksy 1987, Tringa 3/1988 (15:115).

(Elo 1992)         Elo, Olli, Kotojärven lintutornin nousu ja tuho. Lintumies 3/1992 (27:105).

(Elo 1994)         Elo, Olli, Havaintoja uhanalaisista lintulajeista Mäntsälässä 1958-1993, Moniste (14 s), Mäntsälä 1994.

(Eriksson 1969) Eriksson, Kalervo, On the occurence of the Grasshopper Warbler (Locustella naevia) and River Warbler (L. fluviatilis) in Finland related to the bird watching activity, Ornis Fennica 46: 113-125

(Forsman 1993) Forsman, Dick, Suomen haukat ja kotkat, ISBN 951-26-3824-X, Oy West Point, Rauma 1993.

(Hilden 1967)   Hilden, O., Lapintiaisen vaelluksesta 1963/64, Lintumies 3:21.

(Hilden 1933)   Hilden, Ilmari, Sininärhen (Coracias garrulus L.) esiintymisestä Suomessa. Ornis Fennica 2/1933 (10:28-30).

(Honkala 1999) Honkala, Juha, Mäntsälän Kotojärven-Isosuon linnustoselvitys 1997, Uudenmaan ympäristökeskus, 1999.

(Honkala & Lavinto 2001) Honkala, Juha ja Lavinto, Ari, Järvenpään Linturannan linnustoselvitys 2001, Järvenpään kaupunki ja Ympäristötutkimus Metsätähti Oy, 2001.

(Honkala & Niiranen 2007) Honkala, Juha & Niiranen, Seppo, Tuusulan Kehä IV:n ja Sulan alueiden linnustotutkimus 2007, Tuusulan kunta & Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat ry. Apus, 2007.

(Hortling 1927) Hortling, Ivar, Inwieweit wird Finnland von (hoch)nordischen Wandervögeln durchquert? Ornis Fennica 4/1927 (4:104-113).

(Jaakkola 1968)               Jaakkola, Esko, Lintutietoja eri puolilta maata, Ornis Fennica 4/1968 (45:70).

(Jonasson 1960) Jonasson, Henry, On the invasion of the Two-barred Crossbill (Loxia leucoptera bifasciata) 1956-1957. Ornis Fennica 1/1960 (37:46-51).

(Karlsson 2001) Karlsson, Kaj, Niittysuohaukka, Tuusulan Rantamossa vuonna 2001 tapahtuneen pesinnän historiaa, julkaisematon, 2001.

(Karlsson 2002) Karlsson, Kaj, Rantamon kosteikko keväällä 2002, Tuusula-Seuran Aikakirja XIV, Vuosijulkaisu 2002.

(Karlsson 2003) Karlsson, Kaj, Tuusulanjärven linnut, Tuusula-Seuran Aikakirja XV, Vuosijulkaisu 2003.

(Karlsson 2006) Karlsson, Kaj, Tuusulanjoen lintujen vuodenajat, Tuusula-Seuran Aikakirja XVII, Vuosijulkaisu 2006.

(Karvonen & Niiranen 1975) Karvonen, Juha ja Niiranen, Seppo: Lintuhavaintoja Keski-Uudeltamaalta 1962-1963 sekä 1968-1973, Lintumies 1/1975 ss. 26-29

(Kivirikko 1898) Kivirikko, K.E. (Stenroos) 1898: Das Thierleben im Nurmijärvi-See. Acta Soc. pro Fauna et Flora Fennica 17, 1898

(Kivirikko 1931) Kivirikko, K.E., Lintumaailma Nurmijärven rannoilla, Ornis Fennica 2/1931 (8:33-45).

(Kivirikko 1947) Kivirikko, K.E., Suomen Linnut I-II, 2. uusittu pianos, WSOY 1947.

(Kouki 1979)    Kouki, Jari, Hyvinkään Petkelsuon pesimälinnusto 1979, Luonto-Liitto ry:n kultamerkkityö 1979.

(Kouki 1985)    Kouki, Jari, Ridasjärvi – kolme vuotta vesilinnuston laskentaa, Lintuperspektiivi 1/1985, HyLY 1985.

(Kouki & Veijanen 1980) Kouki, Jari & Veijanen, Ari, Harvinaisten eläin- ja kasvilajien esiintymisestä Hyvinkäällä, Moniste (17 s), 1980.

(Kouki & Kuntsi 1982) Kouki, Jari ja Kuntsi, Vilho, Hyvinkään Ridasjärven linnustosta, Hyvinkään lintutieteellinen yhdistys, 1982.

(Laaksonen 1996) Laaksonen, Juha, Merikeiju vai merinoita?, Tringa 1/1996 (23: 8-9).

(Lavinto 1997) Lavinto, Ari, Järvenpään arvokkaat lintukohteet, Seurantaselvitys 1996, Järvenpään ympäristölautakunta ja Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa, 1997.

(Lavinto 1993) Lavinto, Ari, Uhanalaisten lintulajien esiintyminen Keski-Uudellamaalla, Moniste (18 s), 2. korjattu painos 1993.

(Lavinto 1994) Lavinto, Ari, Keski-Uudenmaan lintuharrastajien havaintoja uhanalaisista lintulajeista kesällä 1994, Moniste (10 s), 1994.

(Lavinto & Niiranen 1992) Lavinto, Ari ja Niiranen, Seppo, Järvenpään arvokkaat lintukohteet, perusselvitys 1991, Järvenpään ympäristölautakunta 1992.

 (Mela 1882)     Mela, A.J., Suomen luurankoiset, Helsinki 1882.

(Mikkola 1966) Mikkola P., Kyhmyjoutsenpari Nurmijärvellä. Lintumies 3/1966 (2:51).

(Mähönen 2013) Mähönen, Antti, Jänkäkurppa – sulaojien suppilovahvero, Linnut 4/2013 (48. vsk).

(Mäkelä 1998)  Mäkelä, Rainer, Riekkoa ja kuukkelia eivät suojeluohjelmat suosi, Lintuviesti 1/1998.

(Niiranen et al 1971) Niiranen S., Raitio M. & Virtanen J., 1971: Lintuhavaintoja Järvenpään tienoilta. Lintumies 2/1971 (7:58).

(Niiranen 19XX) Niiranen, Seppo, Havaintoja Tuusulanjärveltä, Lintumies 13:60

(Nyström & Idman 1930) Nyström, Erik W. & Idman, Gösta, Några blad ur sothönans Fulica a . atra L. utbredningshistoria i Finland. Ornis Fennica 4/1930 (7:101-107).

(Ojala 1986)     Ojala, Markku, Tringan alueen harvinaiset talvilinnut, Tringa 4/1986 (13:118-119),

(PLV 1963-67)  von Haartman, Lars et al, Pohjolan linnut värikuvin I-II, Otava 1963-67.

(Pynnönen 1935) Pynnönen, A., Karikukon, Arenaria i. interpres (L.), ja meriharakan, Haematopus o.ostralegus (L.), muutosta maamme sisäosissa. Ornis Fennica 3/1935 (12:71-73).

(Pynnönen 2004) Pynnönen, Jyrki, Sininärhi Coracias garrulus Länsi-Uudellamaalla ennen vuotta 2000, Tringa 1/2004 (31:28-33).

(Pöyhönen 1996) Pöyhönen, Mikko, Mitä tapahtui pohjankiislalle alkutalvella 1902? Linnut 1/1996 (31:14-16).

(RK Ahtiainen 1985) Ahtiainen, Ari, Ilmoitus SLY:n Rariteettikomitealle koskien amerikantavihavaintoa Hyvinkään Kytäjällä 11-13.5.1985.

(RK Ahtiainen 1995a) Ahtiainen, Ari, Ilmoitukset SLY:n Rariteettikomitealle koskien kiljukotkahavaintoja Hyvinkään Ridasjärvellä 13.5.1995 ja 9-12.7.1995.

(RK Ahtiainen 1996) Ahtiainen, Ari, Ilmoitus SLY:n Rariteettikomitealle koskien niittysuohaukkahavaintoa Mäntsälän Hirvihaarassa 7.6-15.7.1996.

(RK Ahtiainen 1997) Ahtiainen, Ari, Ilmoitus SLY:n Rariteettikomitealle koskien Pertti Raunemon punajalkahaukkahavaintoa Hyvinkään Kytäjällä 12.5.1986.

(RK Ahtiainen 1997) Ahtiainen, Ari, Ilmoitus SLY:n Rariteettikomitealle koskien Pertti Raunemon punajalkahaukkahavaintoa Hyvinkään Kytäjällä 12.5.1986.

(RK Ahtiainen 2000) Ahtiainen, Ari,  Ilmoitus SLY:n Rariteettikomitealle koskien valkosiipitiirahavaintoa Hyvinkään Ridasjärvellä 18-23.6.2000.

(RK Ahtiainen 2011) Ahtiainen, Ari, Ilmoitus Birdlife Suomen Rariteettikomitealle koskien tundrakuikkahavaintoa Tuusulanjärvellä 11-12.20.2010.

(RK Kouki 1985) Kouki, Jari, Ilmoitus SLY:n Rariteettikomitealle koskien arokiuruhavaintoa Hyvinkään Pilliniemessä 18-19.3.1985.

(RK Savelainen 1999) Savelainen, Mikko, Ilmoitus SLY:n Rariteettikomitealle koskien taigarautiaishavaintoa Keravan Sompiossa 6.12.1998-9.2.1999.

(RK Siven 1986) Siven, Jari, Ilmoitus SLY:n Rariteettikomitealle koskien lyhytnokkahanhihavaintoa Hyvinkään Ridasjärvellä 27.4.1985.

(RK Sten 1996) Sten, Pertti, Ilmoitus SLY:n Rariteettikomitealle koskien sitruunavästäräkkihavaintoa Hyvinkään Kytäjällä 30.4.1996.

(RK Svanström 2000) Svanström, Jyrki, Ilmoitus Birdlife Suomen Rariteettikomitealle koskien arosuohaukkahavaintoa Hyvinkään Kulomäellä 18.5.2000.

(Salo 1966) Salo, Leo J.: Nurmijärven pesimälinnuston muutoksista  vv. 1896-1965 sekä katsaus allasalueen nykylinnustoon, Pro gradu –tutkielma, HY 1966.

(Salo 1967) Salo, Leo J., The changes in the nesting bird-fauna of Lake Nurmijärvi during the period 1896-1965 with special reference to the present bird populations. Ornis Fennica 3/1967 (44: 57-65).

(Sarkanen 1967) Sarkanen Mauri, Picoides tridactylus Kerava. Lintumies 1/1967 (3:23).

(Sarkanen 1973) Sarkanen M. & S., Närhi Garrulus glandarius pesinyt pönttöön Keravalla. Lintumies 3/1973 (8:32).

(Sarkanen 1971) Sarkanen, Mauri, Keski-Uudenmaan kanahaukkakanta ja sen tulevaisuus. Lintumies 2/1971 (7:48).

(Sarkanen 1990) Sarkanen, Mauri: Valkoselkätikka talvehtivana Tuusulassa 1987-88, Tringa 1/1990 (17: 18-21).

(Sirkiä et al 1997) Sirkiä, Juhani, Pakkala, Timo ja Tiainen, Juha, Riekko – Uudenmaan uhanalainen, Tringa 4/1997 (24:194-203).

(Solonen 1985a) Solonen, Tapio, Suomen Linnusto, ISBN 951-95560-5-2, Lintutieto 1985.

(Solonen 1985b) Solonen, Tapio, Uusi laji Uudenmaan petolinnustoon, Tringa 4/1985 (12:148-150).

(Solonen & Lavinto 1999) Solonen Tapio ja Lavinto Ari, Tuusulanjärvi – monipuolinen lintualue keskellä Uuttamaata. Linnut 1/1999 (34:14-20).

(Sydänheimo 1914) Sydänheimo, M., Harvinaisia lintuja Tuusulassa, Luonnon Ystävä 18. vuosikerta, s 232.

(Sydänheimo 1919) Ornitologisia havaintoja Tuusulassa, Meddelanden av Soc. Pro Fauna et Flora Fennica, Häftet 1918-1919, ss 196-203.

(Verhiö 1956)   Harvinainen vieras Hyvinkäällä, Luontokerho Turdus, Moniste, kevät 1956.

(Viitanen 1996) Viitanen, Pertti (toim.), Hirvijärvi, ISBN 952-90-7704-1, Riihimäen Kirjapaino 1996 (Pesivä veslinnusto sivut 179-185, Vilho Kuntsi).


(Väisänen et al 1998) Väisänen, Risto, Lammi, Esa ja Koskimies, Pertti (toim), Muuttuva pesimälinnusto, ISBN 951-1-12663-6, Otava 1998