Jalohaikara - Egretta alba

Jalohaikara Helsingin Vanhankaupunginlahdella

Jalohaikara pesii suurilla kosteikkojärvillä Euroopassa, meitä lähinnä Itävallassa ja Unkarissa. Suomessa lajista on tullut säännöllinen vieras, joka havaitaan vuosittain useita kertoja. Lajilla on myös taipumusta pyrkiä talvehtimaan sulapaikkojen varassa.

Alueen ensimmäiset havainnot on tehty Hyvinkään Ridasjärvellä. Ensimmäinen jalohaikara nähtiin 1.6.2000 (Ari Ahtiainen ja Jari Siven). Lintu saapui muuttolennossa järvelle ja jäi paikalliseksi rantaluhdalle (ARK Ahtiainen 2000). Toinenkin havainto tehtiin Ridasjärvellä heti seuraavana vuona 29.4.2001 (Jari Siven ja Eero Vilpas). Laji on havaittu Ridasjärvellä tämän jälkeen vielä vuosina 2006, 2007 ja vuonna 2009 peräti kolme kertaa. Alueen muut havainnot koskevat Tuusulanjärvellä nähtyjä lintuja. 

Eniten jalohaikarahavaintoja on tehty vapun aikoihin ja touko-kesäkuun vaihteessa. Vain yksi havainto koskee elokuussa nähtyä lintua, joka nousi Tuusulan Rantamosta 26.8.2012 (Seppo Niiranen ja Mika Asikainen).

Kaikkiaan jalohaikarasta on tehty vuoden 2013 loppuun mennessä jo 11 havaintoa.

Arosuohaukka - Circus macrourus

Arosuohaukka Inkoossa syyskuussa 2012

Arosuohaukan levinnyisyysalue on laajenemassa Etelä-Venäjän arotasangoilta länteen ja laji pesii nykyään useamman parin voimin myös Pohjanmaan ja Metsä-Lapin alueella. Pohjois- ja Keski-Uudenmaan alueella laji on satunnainen läpimuuttaja sekä kevätmuuttoaikaan huhti-toukokuussa että erityisesti syysmuuttoaikaan elo-syyskuussa, jolloin liikkeellä lienee myös idempää kiertelemään lähteneitä nuoria lintuja.

Alueen ensimmäinen tarkastettu havainto arosuohaukasta koskee Hyvinkään Kulomäellä muuttanutta lintua, jonka Jyrki Svanström havaitsi 18.5.2000. Kyseessä oli vanha naaras, joka muutti hiihtomäen päällä kaarrellen lounaaseen (RK Svanström 2000).

Tämän lisäksi lajista on ilmoitettu vain kaksi tarkastettua keväthavaintoa:

• 2.5.2009 Tuusula Siippoo kiertelevä vanha naaras, joka valokuvattiin (Jari Haapanen)
• 19.4.2013 Järvenpää Vanhankylänniemi muuttava koiras (Jarkko Malin)

Arosuohaukkojen syysesiintyminen ajoittuu viljankorjuuaikaan jaksolle 26.8-11.9, jolta on ilmoitettu 10 havaintoa. Näistä neljä koskee koiraslintuja ja loput nuoria yksilöitä. Nuoret linnut saattavat viipyä samoilla sänkipelloilla pitempäänkin: Tuusulan Rantamossa nähtiin Juha Honkalan löytämä nuori lintu 25-26.9.2003 ja Nurmijärven Nummenpäässä Pekka Toimisen löytämä nuori lintu 31.8-2.9.2012. 

Hyvinkäällä Kytäjän Suopellossa havaittiin 24-27.9.2011 poikkeuksellinen nuori suohaukka, joka osoittautui tarkkojen valokuvien perusteella arosuohaukan ja sinisuohaukan risteymäksi. Arosuohaukan risteytyminen on täällä levinneisyysalueensa reunalla kenties yleisempää kuin tunnetaankaan. Muitakin havaintoja risteymälinnuista on tehty Suomessa.

Mustapääsirkku - Emberiza melanocephala

Mustapääsirkku Turkissa

Mustapääsirkku on Suomessa suuren luokan harvinaisuus. Lajin pesimäalueet sijaitsevat itäisen Välimeren maissa.

Alueen ainut havainto koskee Jyrki Svanströmin 1.7.1999 kuolleena löytämää koiraslintua, joka oli törmännyt autoon Hyvinkäällä Kytäjäntien varrella Haapasissa. Lintu korjattiin talteen ja toimitettiin Helsingin yliopiston Eläinmuseon kokoelmiin.

Pitkäjalka - Himantopus himantopus

Pitkäjalka Espanjassa

Venäjän arojärvillä ja Etelä-Euroopan parhailla kosteikoilla pesivä pitkäjalka tavattiin Suomessa ensimmäisen kerran 1996. 

Vain kolme vuotta myöhemmin Jari Siven löysi alueen ensimmäisen Hyvinkään Ridasjärveltä 14.5.1999. Lintu viihtyi järven luoteisrannan luhdalla vielä seuraavankin päivän ajan. Kyseessä oli hyvin todennäköisesti sama yksilö, joka oli havaittu Vihdin Vanjärvellä päivää aikaisemmin.

Taigarautiainen - Prunella montanella

Taigarautiainen pesii Uralin itäpuolella Pohjois-Siperiassa ja on Suomessa suuren luokan harvinaisuus.

Alueen ainut taigarautiainen löytyi Jouko Olkion isän piharuokinnalta Keravan Sompiosta itsenäisyyspäivänä 6.12.1998. Lintu asettui talvehtimaan Sompion alueen ruokinnoille ja siitä tehtiin havaintoja lähes päivittäin 9.2.1999 asti.

Kyseessä oli vasta Suomen viides havainto taigarautiaisesta. Havainnosta on tehty perusteellinen ilmoitus Rariteettikomitealle (RK Savelainen 1999).

Pikkuruokki - Alle alle

Pikkuruokki on Jäämeren ja Atlantin valtavien pesimäyhdyskuntien ansiosta kenties maailman runsaslukuisin merilintu. Syksyisin linnut muuttavat etelämmäksi talvehtimaan Pohjois-Atlantin saarten rannoille. Pikkuruokkeja harhautuu lähes joka vuosi Suomen merialueille ja satunnaisesti myös sisämaahan.

Erityisen runsas ja aivan poikkeuksellinen oli syksyn 1998 esiintyminen, jolloin Suomessa havaittiin yli 50 pikkuruokkia. Yli kymmenen lintu löytyi sisämaan vesistöistä ja näistä yksi Hyvinkään Ridasjärveltä 8.11.1998. Ari Väätäinen löysi jo jäätymäisillään olevan järven selältä tämän kottaraisen kokoisen merilinnun, joka lenteli levottomasti railosta toiseen (ARK Ahtiainen 1998b).

Viiksitimali - Panurus biarmicus

Viiksitimali Helsingin Vanhankaupunginlahdella

Viiksitimali oli Suomessa pitkään suuren luokan harvinaisuus, kunnes syksy 1990 muutti kaiken. Viiksitimaleita vaelsi lännestä Suomeen niin runsaasti, että etelärannikon ruovikoihin muodostui kerralla pysyvältä vaikuttava pesimäkanta. Vähitellen laji on levittäytynyt pohjoisemmaksi ja samalla myös sisämaahavaintojen määrä on kasvanut. Vuoden 2010 talvesta alkanut kylmien ja lumisten talvien sarja näyttää kuitenkin romahduttaneen ruovikoissa talvehtimaan pyrkivien timalien kannan.

Alueen ensimmäiset havainnot syysvaelluksella olevista timaleista tehtiin syksyllä 1998. Ensin Juhani Laine löysi Tuusulanjärven Heikkilänrannasta pienen parven 20-21.10.1998. Sen jälkeen lajista tehtiin lisää havaintoja Tuusulanjärvellä Gustavelundin rannassa ja 30.10.1998 Timo Koivisto löysi myös Hyvinkään Ridasjärveltä kaksi timalia.

Näiden ensihavaintojen jälkeen 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana timaleja havaittiin 9 kertaa. Tämän jälkeen syysvaellukset sisämaahan ovat hiipuneet kannan romahtamisen takia. Viimeisimmät havainnot ovat vuodelta 2009:

• 3.1.2009 ensimmäinen talvihavainto Hyvinkään Ridasjärveltä (Jari Siven)
• 11.10.2009 Järvenpää Tervanokka alueen suurin parvi 15 lintua (Ilpo ja Matias Mannerkoski)
• 24.10.2009 Järvenpää Suviranta 3 paikallista (Veli-Pekka Rannila)

Laji tavattiin myös 24.10.2009 Hyvinkäällä (Apus WWW).

Mustaotsalepinkäinen - Lanius minor

Mustaotsalepinkäinen Helsingin Tuomarinkylässä

Mustaotsalepinkäinen esiintyy Suomessa jokavuotisena harvinaisuutena. Laji on kotoisin Kaakkois-Euroopasta.

Alueen ensimmäinen mustaotsalepinkäinen löytyi Tringan kesärallissa 12.7.1998, kun Mika Bruunin joukkue keksi linnun moottoritien aidalta Nurmijärven Savikossa. Toisen kerran lajiin päästiin tutustumaan 8.8.2004 Hyvinkäällä Kytäjän Rajalassa, kun Vuokko Mulari ja Tomi Eskola löysivät langalla istuneen linnun (ARK Eskola 2004).

Ainut pitempään paikallaan pysynyt mustaotsalepinkäinen on ollut Olli Elon Mäntsälän Tikkarosta 4.8.2005 löytämä lintu, joka viipyi vanhan Lahdentien varrella 15.8.2005 asti.

Pikkusirkku - Emberiza pusilla

Pikkusirkku Helsingin Vuosaaressa

Pikkusirkun esiintyminen ulottuu Aasiasta Venäjän pohjoisosien kautta Itä- ja Pohjois-Suomeen, joskin yhtenäisen pesimäalueensa reunalla lajin runsaus vaihtelee vuosittain Suomessa suuresti. Muuttaa kaakkoon syys-lokakuussa ja Etelä-Suomen havainnot koskevat useimmiten muuttomatkalla tavattuja nuoria lintuja. Syksyisen linnun löytääkseen on tarkastettava harvoin kohdalle osuvat tiksuttavat sirkut.

Alueen ainoa havainto lajista saatiin 15.9.1997, kun Timo Kärkkäinen löysi Nurmijärven Järvenpohjan peltojen reunalta tiksuttavan linnun, joka osoittautui pikkusirkuksi (ARK Ahtiainen 1997).

Sitruunavästäräkki - Motacilla citreola

Sitruunavästäräkki, koiras Espoon Laajalahdella

Sitruunavästäräkki on kaakosta leviävä laji, joka pesii jo Suomessa useiden parien voimin. Lähin monivuotinen pesimäalue on Helsingin Vanhankaupunginlahti, jossa sitruunavästäräkit pesivät karjan matalana pitämällä hoitoniityllä.

Alueen sitruunavästäräkkihavainnot koskevat kevätmuutolla tulville pysähtyneitä lintuja. Matalat heinäiset niityt ovat lajin suosiossa myös muuttomatkan aikana. Kaikki tähänastiset havainnot osuvat vapun alusviikolle.

Alueen ensimmäisen sitruunavästäräkin havaitsi Pertti Stenin retkiporukka vappuaattona 30.4.1996 Hyvinkäällä Kytäjoen tulvalla. Kyseessä oli koiras, jota kuvailtiin osuvasti RK-ilmoituksessa kertomalla, että "lintu oli kuin västäräkki vappuna, musta kaulalappukin oli niskassa" (RK Sten 1996).

Seuraavan kerran laji tavattiin alueella vasta kymmenen vuotta myöhemmin. Jarmo Pihlainen ja Timo Kärkkäinen löysivät 27.4.2006 Nurmijärven Järvenpohjan märältä kynnöspellolta ensin koiras- ja sitten myös naaraspukuisen sitruunavästäräkin (ARK Ahtiainen 1996a).

Hyvinkään toisen sitruunavästäräkin löysivät Jari Siven ja Ari Väätäinen Ritassaaren tulvalta jälleen kerran vappuattona 30.4.2011.

Viimeisin havainto koskee nuorta koiraslintua, jonka Mika Hermas löysi ja valokuvasi Tuusulan Vanhankylän tulvalla 22.4.2012.