Kehrääjiä rengastamassa

Tänään pääsin kehrääjätiimin matkaan pesäpoikasia rengastamaan. Tiimiin kuuluu rengastaja Timppa ja löytäjämestari Tapsa, joka on tänäkin kesänä löytänyt jo 15 pesää. Ja uskokaa pois, vain yhden kerran on emo lähtenyt Tapsan löytäessä pesän!

Kehrääjänaaras pesällään - löytäisitkö?

Kehrääjiä pesii alueen valoisissa kangasmetsissä, joista niiden unettavaa surinaa kuuluu yöretkillä. Joskus matalalla puiden välissä lentävän linnun voi nähdäkin ja yökulkija voi pelottaa tielle laskeutuneen kehrääjän lentoon. Pesällä ja päivälepopaikalla kehrääjä on rohkea ja luottaa maastopukuunsa niin että kulkija voi ohittaa sen muutaman metrin päästä. Pesä sijaitsee maassa ja lintu munii paljaalle maalle rakentamatta sen kummempaa pesää.

Rengastaja Timppa työssään

Poikanen on suurisuinen, mutta hiljainen

Ensin mitataan ...

... ja sitten hilu kinttuun

Kävimme kahdella kalliomaastossa sijaitsevalla pesällä. Molemmissa pesissä oli kaksi poikasta, jotka Timppa mittasi ja rengasti. Toisella pesällä poikaset olivat hyvin erikokoisia, liekö syynä kylmyydestä aiheutuva ravinnon vähyys. Kehrääjäemot saalistavat yöllä lentäviä hyönteisiä, joita ei kylmien ja sateisten öiden johdosta ole ollut riittävästi tarjolla. Toivotaan että poikaset siltti varttuvat ja pääsevät aikanaan lentoon.

Emo seurasi toimitusta tarkkana, mutta varsin rauhallisena

Tuusulanmeren harakat

Meriharakkapoikue on taas kuoriutunut Tuusulan Rantamossa - jo seitsemännen kerran. Tässä pieni kertomus siitä, kuinka meriharakasta tuli tuusulalainen pesimälintu.

Meriharakkaemo poikasensa kanssa Seittelissä

 Ensimmäisen kerran meriharakka vietti kesää Tuusulanjärvellä touko-kesäkuussa 2005 viihtyen muun muassa Taistelukoulun nurmikolla Rantatien varressa. Kesäkuun alussa 2006 linnut olivat aloittaneet ensimmäistä kertaa pesinnän. Rantamossa nähtiin hautova emo, mutta pesintä keskeytyi ja emot katosivat. Kesällä 2007 ei pesiviä meriharakoita nähty ja se onkin viimeisen kymmenen vuoden jaksolla ainut tyhjä vuosi.

Kesällä 2008 linnut palasivat ja vaikkei pesäpaikkaa löytynytkään, niin kesä-heinäkuussa nähtiin ensimmäiset kolme alueella syntynyttä meriharakan poikasta emojensa seurassa Tuusulanjärven rannoilla. Kesällä 2009 linnut olivat asettuneet pesimään Seittelin vastarakennetulle kosteikolle ja 1.6 näin pesän reunalla vastakuoriutuneen poikasen. Kolea ja sateinen sää taisi kuitenkin näännyttää poikasen, eikä sitä enää parin päivän kuluttua näkynyt. Emot viettivät kuitenkin kesänsä Seittelin kosteikolla.

Kesällä 2010 meriharakat pesivät Rantamon vanhan altaan saarekkeessa ja kasvattivat kolme poikasta, joista ainakin yksi selvisi lentokykyiseksi asti. Seuraavana vuonna pesä oli taas Seittelin altaalla ja siitä kuoriutui jo toukokuun lopussa peräti neljä poikasta. Kesäkuun lopulla kolme poikasta oli varttunut jo isoiksi ja heinäkuussa ne lentelivät emojen kanssa järvellä.

Seittelin altaalta löytyi pesä myös 2012 ja emot kasvattivat kolme pikkuharakkaa lentokykyisiksi. Parvi viihtyi silloin Tuusulanjärvellä ainakin heinäkuun puoliväliin asti. Kesällä 2013 linnut aloittivat pesinnän Seittelin altaan rantapellolla. Ensimmäinen pesä tuhoutui toukotöissä, mutta linnut aloittivat pian uuden ja 9.6 pesällä oli kaksi vastakuoriutunutta poikasta, joista toinen kaiketikin selvisi lentoon asti.

Nuori meriharakka etsii ruokaa juurikaspellolta

Ahkera pari - joka lienee pysynyt samana kaiken aikaa - on siis kasvattanut tähän mennessä ainakin 11 meriharakkanuorukaista Tuusulassa. Toivotaan onnea myös tämänvuotiselle poikueelle. Kaksi niistä näyttää selvinneen koleasta alkukesästä ja Seittelin juurikaspellolla riittää nyt matoja niiden ravinnoksi.

Pitkästä aikaa Kuusamon Lintumaratonilla

Vaikken ihan sitä itsekään uskonut tuli pitkästä aikaa lähdettyä Kuusamoon ja osallistumaan ihan siihen kisojen kisaan elikä Kuusamon Lintumaratoniin, joka järjestettiin jo 31. kerran. Lensin Kuusamoon sinivalkoisin siivin kisaviikon maanantaina ja liityin "halvatun pappojen" joukkueeseen, jolla kuitenkin on nuorekkaampana nimenä Mittumaarin pojat eli tällä kertaa Veli, Olli ja minä.

Purnun kylä on Kuusamoa kauneimmillaan

Retkeilimme aika herrasmiesmäiseen tyyliin pari-kolme päivää ennen kisaa kierrellen sekä tuttuja että uusia lintupaikkoja. Joka päivä herkuteltiin muun muassa kalasatamasta noudetuilla Kitkan antimilla ja käytiinpä kesken 24 tunnin kisankin mökillä syömässä makkarakeittoa.

Lapinpöllö oli asettunut kanahaukan pesään

Helmipöllön poikanen valmiina lähtöön

Kuusamossa pesii tänä vuonna runsaasti pöllöjä ja päiväpetolintuja, ja niitä löytyikin ihan mukavasti. Lapinpöllö möllötti vanhassa kanahaukan pesässä ja helmipöllökin löytyi yhdestä pihamaan reunalla olevasta pöntöstä. Kuusamossa retkeily on mutkatonta, koska paikalliset asukkaat usein toivottavat lintujen katsojat tervetulleiksi vaikkapa pihapönttöjä tarkastamaan.

Kemilän punakottarainen

Käytiin myös Kemilän kylässä katsomassa mansikkamaalle asettunutta punakottaraista ja samalla kuunneltiin lehtevän pihapiirin laululintuja. Niitäkin on lämpimän loppukevään myötä lentänyt Kuusamoon saakka ennätysmääriä. Torankijärveltä bongattiin kesken kisan myös valkosiipitiira ja noudettiin vielä Mattikin kotoaan uutta Kuusamonpinnaa tuulettamaan.

Järkyttävää tuhoa Oulangan metsissä

Palokärjen poikanen katselee liiankin avaraa maailmaa Oulangassa

Oulangan Jäkälämutkaan ajaessamme koimme järkytyksen, josta en ole vieläkään toipunut. Kaikki vanhat neulakuusimetsät ikihonkineen on kaadettu ja sammaleinen metsämaa on viilletty auki syvin aurauksin. Eivät siellä enää kotkat pesineet ja palokärkikin kasvatti ehkä viimeistä poikuettaan  hakkuun keskellä orpona kohoavassa kelossa.

Metsäjäniksen poikasille tuli nälkä

Hullu metso yllätti Valtavaaran polulla

Lintumaratonin 24 tuntia kestäneen kisan mieleenpainuvimmat hetket koettiin Valtavaaran etelärinteellä, missä hullu metso hyökkäsi kimppuuni sinipyrstön laulua kuunnellessamme. Mieleen jää ikävä kyllä myös erinomaisesti sujuneen kisan Vuotungissa katkaissut rengasrikko, joka aiheutti ylimääräisen varikkokäynnin. Joukkueemme tulos kohosi myötä- ja vastoinkäymisten jälkeen 116 lajiin ja sillä heltisi tällä kertaa ihan mukiinmenevä 7. sija.