Niittysuohaukka - Circus pygargus

Niittysuohaukka, koiras

Niittysuohaukan yleistyminen alkoi Suomessa 1970-luvulla ja se näytti jo olevan  vakiintumassa säännölliseksi pesimälajiksi. Viime vuosina pesintöjen ja reviirien määrä on kuitenkin jäänyt vähäiseksi. Lajin pesimäympäristöksi sopivat kosteat rantaniityt ja suot.

Niittysuohaukan runsaus riippuu kevään ja erityisesti toukokokuun jälkipuoliskon muuttosäistä. Alueen 16  havainnosta  10 onkin tehty tähän päämuuttoaikaan. Ensimmäisen kerran niittysuohaukka tavattiin 10.5.1976 Tuusulan Rantamossa, kun  toisen kalenterivuoden lintu nähtiin paikallisena (S.Niiranen ym). Seuraava havainto jäi 1980-luvun ainoaksi: 19.5.1984 Järvenpää Ristinummi vanha koiras paikallisena (Jari Korhonen ym). 

1990-luvulta alkaen havaintomäärä alkoi kasvaa: 8.5.1993 Nurmijärvi Järvenpohjan pellot vanha naaras paikallisena (Mika Ohtonen ym) ja 24.8.1994 Tuusula Rantamo vanha koiras paikallisena (Juha Honkala). Tämän jälkeen saatiin ensimmäinen pesintään viittaava havainto, kun Tomi Muukkonen löysi vanhan koirashaukan, joka saalisteli useina päivinä 7.6-15.7.1996 Mäntsälän Hirvihaaran pelloilla ja kantoi saaliita Kotojärven suuntaan (RK Ahtiainen 1996). Hyvinkään ensimmäinen havaintokin tehtiin kesäaikaan, kun Seppo Tuominen löysi Kytäjän Rajalan pelloilta koiraslinnun paikallisena 19.7.1999.

Keväällä 2001 varmistettiin alueen ensimmäinen pesintäyritys, kun 15.5 Tuusulan Rantamoon saapunut (Tapani Laine) ja näyttävästi soidinnellut koiras sai 24.5 reviirilleen naaraan ja pari asettui pesimään Tuusulanjärven rantaluhdalle Kaj Karlsson ym). Kesäkuun kaatosateet kuitenkin hukuttivat pesän ja viimeinen havainto naarashaukasta tehtiin 26.6. Pari päivää myöhemmin 29.6 voitiin vain kerätä tulvan alle jääneet kolme munaa HY:n Eläinmuseon kokoelmiin. Pesintäyritys on dokumentoitu Kaj Karlssonin toimesta (Karlsson 2001).

Tuoreempia havaintoja:

• 30.6.2011 Jukka Tanner havaitsi Nurmijärven Lepsämässä koiraslinnun, joka söi kiurua maantiellä (Apus WWW)
• 5.5.2012 koiraslintu yllätti ylilennollaan Tornien taistoon osallistuneet Tuusulan Koskenmäellä (Pekka Toiminen ym)

Lisäksi laji on tavattu 3.5.2010 Tuusulassa (Apus WWW).

Merikihu - Stercorarius parasiticus

Vaalean muodon merikihu Helsingissä, toukokuu 2013

Merikihu on Suomen rannikoiden yleisin kihulaji. Sisämaassa merikihuja nähdään vain hyvin harvalukuisina läpimuuttajina. Parhaat mahdollisuudet merikihun  tapaamiseen sisämaassa on arktisen kannan läpimuuttoaikaan toukokuun alkupuolella.

Alueen ensimmäinen merkihu, vaalean värimuodon lintu, muutti Tuusulan Rantamossa 5.5.1976 (Juha Karvonen, Seppo Niiranen ja Olli Kivinen).

Tuusulanjärvi onkin osoittautunut alueen parhaaksi paikaksi merikihujen havaitsemiseen. Ensimmäiset kymmenen havaintoa vuoteen 1989 mennessä koskevat kaikki Tuusulanjärven kautta muuttaneita lintuja. 1990-luvulla merikihuja havaittiin neljä kertaa, joukossa Nurmijärven ensimmäisenä havaintona 15.5.1993 Klaukkalan Tornimäessä nähdyt kolme muuttavaa lintua (Keijo Hannukainen ja Timo Kärkkäinen) sekä Hyvinkään ensimmäinen havainto 31.5.1998 Ridasjärveltä, jossa vaalea merikihu muutti itään (Jari Siven ym).

2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä merikihuja havaittiin 13 kertaa. Lajin syysmuutto tuntuu ajoittuvan elokuun lopulle, mistä osoituksena havainto 7 linnun muuttoparvesta 29.8.2006 Tuusulanjärven Halosenniemessä (Pekka Toiminen ja Jouko Olkio).

Uusimmat havainnot 2010-luvulta:

• 17.5.2012 Hyvinkää Ridasjärvi vaalean muodon lintu itään (Ari Ahtiainen ym)
• 18.5.2013 Hyvinkää Ridasjärvi neljä vaalean muodon lintua muutolla (Jari Siven ja Ari Väätäinen)
• 13.6.2013 Tuusula Halosenniemi vaalean muodon lintu matalalla lounaaseen (Jarmo Pirhonen)
• 8.9.2013 Järvenpää Kaatopaikka vaalean muodon lintu etelään (Mika Asikainen)

Lisäksi on havaittu noin 20 kertaa lajilleen määrittämätön kihu. Näiden joukossa on useita lokakuisia ja yksi marraskuinenkin havainto, jotka saattavat hyvinkin koskea muita kihulajeja.

Haahka - Somateria mollissima

Haahka, koiras Helsingissä huhtikuussa 2014

Suomen ylivoimaisesti runsaslukuisin merisorsa näyttäytyy vain satunaisesti sisävesillä, yleisimmin kevätmuuttoaikaan huhti-toukokuussa. 

Alueen havainnoista kaksi kolmasosaa on tehty Tuusulanjärvellä. Haahka on havaittu kerran myös Tuusulan Rusutjärvellä, Hyvinkään Kytäjärvellä ja Ridasjärvellä sekä Nurmijärven Sääksjärvellä ja Valkjärvellä. Mäntsälän järviltä ei toistaiseksi ole yhtään havaintoa.

Eniten haahkahavaintoja on tehty jaksolla 25.4-4.5. Muut havainnot jakautuvat varsin tasaisesti toukokuulle ja lisäksi haahka on havaittu kerran myös kesäkuussa. 

Alueen ensimmäiset haahkat, ja samalla suurin koskaan nähty parvi, löytyi Tuusulanjärveltä 3.5.1976, kun järvellä kellui peräti kolme koirasta ja kahdeksan naarasta (Seppo Niiranen).  Ainut kesähavainto koskee Hyvinkään Kytäjärvelle 7.6.1995 eksynyttä naaraslintua (Ari Ahtiainen ja Jari Siven).

Uusimmat havainnot vuodesta 2005 lähtien:

• 24.5.2005 Koiras Tuusulanjärvellä Tuomalanrannan edustalla (Jouko Olkio ja Pekka Toiminen)
• 2.5.2007 Paikallinen pari Tuusulanjärvellä Halosenniemen edustalla (Juha Honkala)
• 15.4.2013 Ensin kolmen parvi etelään Tuusulan Rantamossa (Ari Ahtiainen) ja samana päivänä koiras laskeutuneena Koskenmäen sulaan Tuusulanjärven eteläpäässä (Tapio Hietaniemi)

Koskenmäen linnusta on julkaistu Mika Hermaksen ottama kuva.

Lisäksi laji on havaittu 5.4.2011 Nurmijärvellä (Apus WWW).

Virtavästäräkki - Motacilla cinerea

Virtavästäräkki, koiras Nurmijärven Myllykoskella
heinäkuussa 2011

Virtavästäräkki esiintyy suuressa osassa Eurooppaa ja pesii nimensä mukaisesti virtaavan veden äärellä. Laji on vakiintunut Suomessakin harvinaiseksi pesimälajiksi. Lajilla on taipumusta myös talvehtimiseen jos vain sopiva virtapaikka pysyy sulana.

Alueen ensimmäinen havainto virtavästäräkistä koskee Tuusulan Kellokoskella 8.11.1975 tavattua naaraspukuista lintua (Seppo Niiranen, Olavi Virtanen ja Ari Lavinto).

Hyvinkään ensimmäinen virtavästäräkki viihtyi Kytäjän kalalaitoksen koskessa 3.8-11.9.1983 (Jukka Tanner ym)  ja naaraspukuinen lintu nähtiin sen jälkeen myös Kytäjän padolla (Ari Ahtiainen) ja Kytäjän kartanon rannassa (Vilho Kuntsi).

Näiden havaintojen jälkeen laji loisti poissaolollaan yli 20 vuoden ajan, kunnes 23.10.2004 Pekka Toiminen löysi naarapukuisen virtavästäräkin Tuusulan Rusutjärven uimarannalta.

Tämän jälkeen virtavästäräkki on pesinyt alueella kolme kertaa. Ensimmäinen koskee mahdollista sekapesintää västäräkin kanssa Nurmijärven Röykässä, mistä Keijo Hannukainen löysi laulavan koiraan 10.5.2008. Myöhemmin kesäkuussa sen nähtiin ruokkivan poikuetta västäräkkinaaraan kanssa poikuetta. Kun lautapinossa oleva pesä tarkastettiin rengastuksen yhteydessä poikasissa ei havaittu mitään virtavästäräkkiin viittaavaa. Onkin myös mahdollisista että pariutumatta jäänyt virtavästäräkki ryhtyi "kummisedäksi" västäräkkipoikueelle.

Jo edellisenä kesänä oli Vantaanjoen Myllykoski Nurmijärvellä osoittautunut virtavästäräkeille kelpaavaksi paikaksi. Loppukesällä 2007 tavattiin ensin vanha lintu 28.7.2007 (Antti Mähönen ym) ja myöhemmin 28.8.2007 sen seuraan liittyi nuori lintu. Molemmat linnut nähtiin koskella 16.9.2007 asti ja sen jälkeen nuori lintu jäi paikalle yksinään 2.10.2007 asti. Seuraavanakin kesänä kalastajat löysivät koskelta koiraslinnun heinäkuun lopussa (ilmoitti Veli-Pekka Rannila) ja se jäi paikalle 4.10.2008 asti.

Kesällä 2009 päästiin todistamaan ensimmäistä onnistunutta pesintää Myllykoskella. Veikko Päivinen löysi koskelle palanneen virtavästäräkin 14.7.2009 ja viikkoa myöhemmin oli paikalla toinenkin lintu. Pian lintujen havaittiin kantavan ruokaa kosken alimman kävelysillan kannen alla olevaan pesään, josta Timo Kärkkäinen ja Christer Kalenius rengastivat kaksi poikasta. Viimeinen havainto tämän kesän linnuista tehtiin 5.10.2009.

Kesällä 2010 Myllykoski jäi ilman virtavästäräkkejä, mutta seuraavana vuonna linnut palasivat 19.6.2011 (Timo Kärkkäinen). Heinäkuussa linnut asettuivat pesimään saman siltakannen alle ja 2.8.2011 alkaen koskella nähtiin emojen seurassa kaksi nuorta lintua. Viimeinen havainto tämän kesän linnuista tehtiin 6.10.2011.

Myllykosken virtavästäräkeistä on julkaistu Antti Mähösen valokuvia Tarsigerin sivustolla.

Näiden havaintojen lisäksi virtavästäräkki on havaittu Järvenpää Tervanokan uimarannalla, jossa Esa Ström löysi ja kuvasi naaraspukuisen linnun 8-9.10.2009.

Pikkukiuru - Calandrella rufescens

Pikkukiuru Marokossa

Pikkukiuruja pesii Pohjois-Afrikassa ja Keski-Aasiassa, missä laji suosii tasaisia suola-aroja ja matalakasvuisia rantaniittyjä. Afrikkalainen alalaji pesii paikkalintuna myös eteläisessä Espanjassa.

Suomen toisen pikkukiurun löysi Matti Raitio Järvenpään nykyisen rantapuiston alueella sijainneelta Tervanokan joutomaakentältä 16.1.1975. Lintu asettui talvehtimaan alueen rikkaruohostoihin ja se nähtiin vielä 1.2.1975.

Tunturikihu - Stercorarius longicaudatus

Tunturikihut pesivät Skandinavian ja Venäjän tunturiylängöillä ja tundralla. Pitkänmatkan muuttajina ne talvehtivat trooppisilla merialueilla. Kevätmuutto kulkee toukokuun jälkipuoliskolla sekä Pohjanlahtea että Suomenlahtea pitkin. Syysmuutto, joka ajoittuu elo-syyskuulle, on paljon huomaamattomampaa.

Tunturikihu on sisämaassa hyvin harvinainen läpimuuttaja, josta on alueella tehty vain neljä julkaistua havaintoa. Ensimmäinen, ja samalla ainut keväthavainto,  koskee Tuusulan Rantamossa 19.5.1974 muutolla havaittua vanhaa lintua, jonka löysivät Markku Palmu, Ari Lavinto ja Erkki Hirvikangas.

Seuraavaa havaintoa saatiin odottaa yli 20 vuotta, kunnes Seppo Verhiö löysi 3.10.1996 Hyvinkään Kytäjärveltä nuoren tunturikihun. Lintu oli joutunut keskeyttämään muuttomatkansa loukkaantumisen takia, sillä se roikotti lentäessään toista jalkaansa. Lintu viihtyi järvellä 10.10.1996 asti ja kaiketikin menehtyi lopulta (ARK Ahtiainen 1996b).

Viimeisimmät havainnot:

• 19.8.2004 Järvenpään Linturannassa muutti vanha lintu etelään (Jukka Vihanto)
• 8.10.2009 Tuusulan Halosenniemessä muutti nuori tunturikihu etelään (ARK Ahtiainen 2009)

Pikkukajava - Rissa tridactyla

Nuori pikkukajava Porkkalanniemellä
joulukuussa 2013

Pikkukajava on Pohjanmerellä ja Jäämeren rannoilla runsaana esiintyvä lokkilintu, jota tavataan maassamme vähälukuisena läpimuuttajana vuosittain. Joinakin vuosina syysmuuttoaikaan osuvat länsimyrskyt aiheuttavat runsaampia esiintymisiä Suomen merialueilla. On myös ilmeistä, että jonkin verran pikkukajavia muuttaa joka syksy loka-joulukuussa Vienanmereltä Suomen sisämaan yli lounaaseen.

Alueen ensimmäinen julkaisukelpoiseksi tarkastettu havainto lajista tehtiin 18.5.1974 Tuusulanjärvellä, kun Mikko Salo ja Erkki Hirvikangas näkivät Tuusulan Rantamosta käsin järvellä vanhan pikkukajavan. Alueelta on julkaistu kaksi tätä varhaisempaakin havaintoa vanhoista linnuista, mutta niitä ei ole tarkastettu Rariteettikomitean toimesta (ensimmäinen havainto on ajalta ennen RK:n perustamista):

• 29.4.1969 Tuusula Tuusulanjärvi (Pekka Nurminen), ks Lintumies 3/1969 (5:63)
• 22.9.1973 Tuusula Rantamo (Kimmo Olkio), ks Lintumies 1/1975 (10:26)

Muut tarkastetut havainnot vuoteen 1994 asti:

• 15.1.1975 Tuusula Rantamo, nuori lintu länteen (Seppo Niiranen ja Matti Raitio)
• 18.6.1982 Järvenpää Tuusulanjärvi, vanha lintu joka viihtyi naurulokkien joukossa nykyisen Rantapuiston paikalla sijainneella Savikon kentällä  (Juha Honkala, Jari Korhonen ja Seppo Niiranen)
• 5.10.1982 Järvenpää, nuori lintu löytyi kuolleena, kaiketikin autoon törmänneenä ja oli rengastettu 5.7.1982 Vuoreijassa Norjassa (havainnoitsija tuntematon)
• 4.4.1994 Tuusula Vanhakylä, nuori lintu lepäili isossa lokkiparvessa tulvalla ja lähti luoteeseen (Ari Ahtiainen, Jari Siven ja Timo Kärkkäinen)
• 19.4.1994 Tuusula Halosenniemi, nuori lintu (Jukka Vihanto)

Tuoreimmat havainnotkin ovat jo lähes 20 vuotta vanhoja:

• 20.4.1996 Hyvinkää Noppo, nuori lintu muutti pohjoiseen (Ari Ahtiainen ja Ari Väätäinen)
• 20.10.1996 Hyvinkää Ridasjärvi, nuori lintu oli laskeutunut sumuiselle järvelle ja lähti pohjoiseen (Ari Ahtiainen)
• 21.10.1996 Tuusula Halosenniemi, ainakin yksi nuori lintu muutti etelään (Ari Ahtiainen ja Keijo Hannukainen)
• 26.10.1996 Järvenpää Tuusulanjärvi, nuori lintu muutti lounaaseen (Tapio Paavola)

Punajalkahaukka - Falco vespertinus

Nuori punajalkahaukka Hyvinkään Kytäjällä
elokuussa 2012

Punajalkahaukkoja esiintyy Itä-Euroopassa muun muassa Unkarin pustalla, missä ne  pesivät yhdyskunnittain mustavaristen pesissä. Laji on Suomessa jokakeväinen ja varsinkin syksyinen pikkuharvinaisuus, jonka tapaa tähystämässä saalista langoilla ja tolpilla tai korentopyynnissä taivaalla sopivilla kosteikoilla. Kesällä 2003 todettiin Oulun seudulla myös onnistunut pesintä. 

Alueella punajalkahaukka on yhä harvinaisuus, vaikka lajista on kertynyt havaintoja jo yli 30. Ensimmäinen kerran laji tavattiin 17.5.1973 Nurmijärvellä, kun Jukka Meriläinen löysi naaraslinnun Rajamäen Isokallion alueelta. Alueen seuraava havainto on julkaistu Päijät-Hämeen Linnut lehdessä (2/1976) ja se koskee 14-16.5.1976 Mäntsälässä Linnaisten kartanolla tavattua naaraslintua  (J.Eronen). Seuraavana vuonna nähtiin vanha koiras 31.5-2.6.1977 Järvenpäässä Savikon ruderaatilla (Ari Lavinto, Seppo Niiranen ym). Pitkän tauon jälkeen löytyi Hyvinkään ensimmäinen yksilö, naaras, jonka Pertti Raunemo kaitafilmasi 12.5.1986 Kytäjän Vanhankylän pelloilla (RK Ahtiainen 1997). 

Vuodesta 1991 lähtien havaintojen määrä on lisääntynyt. Keväisin punajalkahaukkoja on tavattu eniten jaksolla 10-24.5 ja syksyisin jaksolla 23.8-6.9. Keväthavainnoista enemmistö koskee naaraslintuja, vanhoja koiraita on edellä mainitun Järvenpään havainnon lisäksi nähty vain kolme. Syksyllä nähdään pääosin nuoria lintuja, joilla on eniten taipumusta vaelteluun pesinnän jälkeen. Syksyllä on kuitenkin nähty kahdesti vanha koiraskin.

Syksyllä 2005 koettiin Etelä-Suomessa punajalkahaukkojen invaasio. Alueella tehtiin elo-syyskuussa havaintoja ainakin kahdeksasta eri linnusta, kaikki nuoria. Tuusulan Rantamossa nähtiin 26-31.8.2005 parhaimmillaan kaksi lintua yhtä aikaa (ARK Ahtiainen 2005b).

Turturikyyhky - Streptopelia turtur

Turturikyyhky Virossa

Turturikyyhky on eteläinen laji, joka 1900-luvun lopulla alkoi vallata pesimäaluetta Suomestakin. Sittemmin levittäytyminen tuntuu pysähtyneen ja vaikka havaintoja lajista koko maassa tehdään vuosittain, ovat pesinnät nykyisin hyvin harvinaisia.

Alueen ensimmäisen turturikyyhkyn havaitsivat Seppo Niiranen ja Matti Raitio Järvenpäässä 28.9.1971, kesyn tuntuinen yksilö ruokaili viljapellossa. Ensihavainnon jälkeen lajista tehtiin 1970-luvulla lähes vuosittain useampiakin havaintoja seuraavasti:

• 1974: vain yksi havainto Nurmijärven Järvenpohjan pelloilta (Matti Soini)
• 1975: viisi havaintoa
• 1976: yhdeksän havaintoa, Tuusulan Rantamosta useita havaintoja enimmillään kolmesta linnusta (Seppo Niiranen ym.)
• 1977: vain yksi havainto Hyvinkään Kuumolasta (Rainer Salo)
• 1978: kaksi havaintoa, joista toinen koskee Järvenpäässä 1-28.8,1978 nähtyä lintua (Seppo Niiranen ym.)
• 1979: havainnot Hyvinkäältä (Raimo Åberg) ja Tuusulasta (Olli Elo)

1980-luvulla turturikyyhkyn esiintyminen jatkui tasaisena ja kesällä 1988 Mäntsälän Ohkolassa Kari Korhonen todisti kotipihassan turturikyyhkyjen pesintää. Soidinlentoa esittänyt pari nähtiin 2.6-5.8.1988 ja linnut pesivät  ensin kesäkuun alussa ja uudelleen heinäkuun lopulla. Ainakin jälkimmäinen pesintä onnistui, koska lintujen nähtiin vievän ruokaa poikasille kuuseen. Poikasia ei kuitenkaan nähty.

Vielä 1990-luvun alkupuolella turturikyyhkyhavaintoja tehtiin vuosittain, mutta sen jälkeen lajia ei nähty vuoteen 2000 mennessä kertaakaan.

Tässä kaikki tuoreemmat havainnot vuodesta 2000 lähtien:

• 22.6.2001 Nurmijärvi Kuhajärvi, paikallinen (Timo Kärkkäinen)
• 3.7.2001 Nurmijärvi Numlahti, kiertelevä lintu (Keijo Hannukainen)
• 7-17.10.2001 Tuusula Vanhakylä, nuori lintu peltotiellä ja välillä sisällä maatilan hallissa (Juhani Laine ym.)
• 15-17.10.2001 Järvenpää Lepola, vanha lintu paikallisena (Raimo Pakarinen)
• 3.6.2004 Mäntsälä Kaanaa, lintu langalla (Jari Siven)
• 7.6.2004 Hyvinkää Sofieberg, laulava lintu paikallisena (Jukka Meriläinen)

Pikkutiira - Sterna albifrons

Pikkutiira Hangossa kesäkuussa 2007

Pikkutiira on Suomessa harvinainen pesimälintu, joka suosii hiekkaisia merenrantoja.

Alueen ensihavainto pikkutiirasta tehtiin Tuusulan Rantamossa 10.8.1971, kun Olli Kivinen löysi rannan savikasoilla ja lumpeenlehdillä paikallisena viihtyneen linnun.

Toisen kerran pikkutiira vieraili Tuusulanjärvellä 12.7.1998, kun MC Ralluksen kesäralliryhmä (Timo Böhme, Tuukka Kupiainen, Juha Laaksonen ja Kari Soilevaara) näki linnun Tuusulan Halosenniemestä. Pikkutiira lenteli Tiiraluodon ympärillä ja se nähtiin myös Järvenpään Vanhankylänniemestä (ARK Ahtiainen 1998a).

Viimeisin havainto koskee 29.6.2008 Hyvinkään Kytäjärvellä nähtyä lintua (Ari Väätäinen ym.)