Lapinpöllö - Strix nebulosa

Lapinpöllö Sipoossa maaliskuussa 2013

Lapinpöllö on pohjoisten havumetsien lintu, joka liikkuu pikkujyrsijöiden esiintymistä seuraten laajalla pesimäalueellaan paikasta toiseen. Kun ravintoa on paljon, lapinpöllö voi pesiä myös Etelä-Suomen metsissä.

Alueen ensimmäinen havainto lapinpöllöstä koskee 17.3.1979 Nurmijärvellä tavattua lintua, jonka löysi ja valokuvasi Matti Soini. Nurmijärveltä on toinenkin havainto Numlahden kylän Kuhajärven pelloilta, josta Keijo Hannukainen ilmoitti lapinpöllöhavainnon 5.11.1982 (ARK Hannukainen 1982).

Lapinpöllöjä vaeltaa ajoittain talvisin Etelä-Suomeen, kun pikkujyrsijöiden saanti pesimäseuduilla vähenee. Näitä vaelluksia on kirjattu ainakin vuosilta 1980/81, 1989/90, 2000/2001, 2006/2007 ja viimeksi 2012/13. Pääosa alueen havainnosta koskeekin näitä invaasiotalvina havaittuja lintuja:

• 13.3-7.4.1981 Kerava Ollila (Mikko Savelainen ym), rengastettiin 2.4.1981 (Seppo Niiranen)
• 5-13.12.2000 Hyvinkää Ridasjärvi, näkyi vastarannalla lintutornista (Jari Siven ym)
• 26.12.2006 -11.2.2007 Hyvinkää Kaidanpää-Ridasjärvi 2 yksilöä (Ritva Nurmi ym)
• 11.10.2009 Tuusula Ruotsinkylä (Timo Leppänen ym)
• 27.9.2012 Kerava Myllynummen vanha kaatopaikka (Mikko Savelainen)
• 6.12.2012 Olli Elo valokuvasi lapinpöllön Mäntsälässä (Apus WWW)
• 3.2.2013 Hyvinkää Kytäjän suora (Jukka Laiho ym)
• 29.3-2.4.2013 Tuusula Siippoon Mäkikylä (Päivi Juvonen ym)

Lapinpöllö on ainakin kerran pesinytkin Mäntsälässä Hyvinkään rajan tuntumassa Kaukasten kylän takametsässä. Rainer Salo löysi pesinnän kanahaukan pesää tarkastaessaan ja Tapio Solonen rengasti kolme poikasta. Pesinnästä, joka oli Uudenmaan ensimmäinen,  on julkaistu tiedonanto (Solonen 1985b).

Mustahaikara - Ciconia nigra

Mustahaikara Kirkkonummella elokuussa 2007

Itä-Euroopan laajoilla, rauhallisilla metsäseuduilla – meitä lähinnä Baltiassa -  pesivä mustahaikara on nykyisin Suomessa vuosittain tavattava harvinaisuus. Se käyttää ravinnokseen sammakkoeläimiä ja hyönteisiä mutta viihtyy metsäalueilla eikä siten ole valkean serkkunsa tapaan yhtä helposti havaittavissa paikallisena. 

Mustahaikara on tavattu alueella vuodesta 1978 lähtien kymmenkunta kertaa, mutta viime vuosilta havaintoja on vain muutama. Alueen ensimmäinen havainto koskee Tuusulanjärvellä 6.5.1978 pohjoiseen muuttanutta lintua, jonka havaitsi Seppo Niiranen.

Parhaat mahdollisuudet mustahaikaran näkemiseen on muutontarkkailun yhteydessä vapun aikaan ja elokuun lopulla: 

• noin 16-19.8.1987 Hyvinkää Kalteva (Jukka Meriläisen varmistama yleisöhavainto)
• 9.5.1997 Kerava Jaakkola 2 linnun parvi (Pekka Heinonen)
• 24.4.1998 Hyvinkää Ridasjärvi (Ari Väätäinen)
• 31.5.2000 Hyvinkää Ridasjärvi laskeutui (Ari Ahtiainen ym)
• 20.8.2000 Nurmijärvi Tornimäki 4 linnun parvi (Pekka Komi ja Jorma Hietala) sekä samana päivänä Nurmijärvi Palojoki yksinäinen muutolla (Timo Kärkkäinen)
• 27.8.2006 Tuusula Rantamo (Juhani Laine ym)
• 30.4.2011 Hyvinkää Ridasjärvi (Jari Siven ja Ari Väätäinen)

Ristisorsa - Tadorna tadorna

Ristisorsa, koiras Virossa

Ristisorsa pesii Pohjanmeren ja Atlantin rannikoilla ja on levittäytynyt harvalukuiseksi pesimälajiksi Suomenkin rannikoille. Sisämaapesintöjä ei Suomesta tunneta, mutta helposti havaittavana lajina ristisorsia tavataan myös sisämaan järvillä, varsinkin kevätmuuton yhteydessä. Alueen havainnot ajoittuvat enimmäkseen huhtikuun kahdelle viimeiselle viikolle. Nuoria lintuja kiertelee sisämaassa myös pesintöjen jälkeen elokuussa.

Ensimmäinen havainto ristisorsasta tehtiin 19.4.1978, kun Olli Kivinen löysi Tuusulanjärveltä paikallisen linnun. Seuraava tavattiin Hyvinkäällä 4.5.1985, kun Seppo Tuominen löysi Kytäjän Livinkylästä Keihäsjoen tulvalta koiraslinnun. Tämä yksilö viihtyi poikkeuksellisesti tulvalla  muutamia päiviä, kunnes löytyi kuolleena sähkölinjan alta (ARK Ahtiainen 1985). 

Kevään varhaisin havainto ristisorsasta on tehty 1.4.2006 Tuusulan Rantamossa, kun Pekka Toiminen havaitsi Tuusulanjärveltä sulapaikkaa etsivän linnun, joka laskeutui jään reunalle.

1990-luvun puolivälin jälkeen laji on havaittu lähes joka vuosi. Keväisin on nähty  yksittäisiä lintuja tai pariskuntia ennen kaikkea Tuusulanjärvellä ja Ridasjärvellä.  Sisämaahan harhautuneet linnut laskeutuvat järville tai tulville yleensä vain lyhyeksi aikaa. 

Syyshavaintoja lajista on vain muutamia: 27.8.1994 nuori ristisorsa laskeutui Hyvinkään Ridasjärvelle (Ari Ahtiainen ym), 4.8.1999 peräti 6 linnun parvi kierteli Tuusulanjärvellä  (Seppo Niiranen) ja syksyn myöhäisimpänä havaintona 3.9.2000 kolme nuorta lintua lensi Tuusulanjärven Heikkilänrannassa pohjoiseen (Juhani Laine). 

Neitokurki - Grus virgo

Neitokurki Omanissa

Neitokurki on Venäjän kuivien aroseutujen lintu, jonka läntisin populaatio talvehtii Afrikassa kurkien joukossa. 

Suomessa neitokurki oli havaittu vain kolmesti, kun Ari Lavinto löysi neljännen Tuusulan Rantamosta 18.10.1977. Lintu nähtiin ja bongattiin vielä seuraavana päivänä, mutta katosi heti sen jälkeen. Lintu oli mahdollisesti ollut paikalla jo pari päivää aikaisemminkin.

Tunturipöllö - Bubo scandiacus

Tunturipöllö Porvoon Söderskärillä

Tunturipöllö on tunturiylänköjen sirkumpolaarinen pesimälintu, joka vaeltaa pesimäalueelta toiselle sopulien ja muiden jyrsijöiden perässä. Talvisin varsinkin nuoria höyhenpuvultaan kirjavampia lintuja vaeltaa etelämmäksi ja niitä voi nähdä päivisinkin saalistamassa isoilla peltoaukeilla.

Alueen ensimmäinen tunturipöllö laskeutui 26.2.1977 Nurmijärven Savikon pelloille. Kyseessä on paikallisten asukkaiden tekemä luotettava havainto, jonka ilmoitti Jukka Meriläinen.

Seuraava "iso valkea" havaittiin Hyvinkään Ali-Mattilassa 28.12.1996. Jari Siven löysi tämän yksilön, joka sittemmin siirtyi lääninrajan toiselle puolelle Riihimäen Monnin pelloille ja oli tavattavissa 5.1.1997 asti.

Tuusulan ensimmäinen havainto tunturipöllöstä koskee Rantamon pelloille pysähtynyttä lintua, jonka Ari Ahtiainen löysi 20.11.2007.

Näiden havaintojen lisäksi alueella on ilmoitettu nähdyksi kaupungin valoissa kaksikin tunturipöllöksi määritettyä lintua. Kummassakin havainnossa on kyse pimeällä havaitusta pöllöstä, joka on nähty vain lyhyesti lennossa. Rakennetuille alueille sijoittuvat tapaamispaikatkaan eivät sovi tälle avoimia ympäristöjä suosivalle lajille.

Mustakaulauikku - Podiceps nigricollis

Mustakaulauikku Virossa

Mustakaulauikku on Itä- ja Etelä-Euroopan rehevien järvien asukas, joka on harhautunut Suomeen vain parikymmentä kertaa. Alueen ensimmäinen tavattiin Tuusulanjärvellä Anttilanrannassa 11.6.1976, löytäjänä Erkki Hirvikangas.

Toista havaintoa saatiin odottaa yli 30 vuotta, ennenkuin 28.4.2012 Jouko Olkio löysi Mäntsälän Isojärveltä  mustakaulauikun.

Niittysuohaukka - Circus pygargus

Niittysuohaukka, koiras

Niittysuohaukan yleistyminen alkoi Suomessa 1970-luvulla ja se näytti jo olevan  vakiintumassa säännölliseksi pesimälajiksi. Viime vuosina pesintöjen ja reviirien määrä on kuitenkin jäänyt vähäiseksi. Lajin pesimäympäristöksi sopivat kosteat rantaniityt ja suot.

Niittysuohaukan runsaus riippuu kevään ja erityisesti toukokokuun jälkipuoliskon muuttosäistä. Alueen 16  havainnosta  10 onkin tehty tähän päämuuttoaikaan. Ensimmäisen kerran niittysuohaukka tavattiin 10.5.1976 Tuusulan Rantamossa, kun  toisen kalenterivuoden lintu nähtiin paikallisena (S.Niiranen ym). Seuraava havainto jäi 1980-luvun ainoaksi: 19.5.1984 Järvenpää Ristinummi vanha koiras paikallisena (Jari Korhonen ym). 

1990-luvulta alkaen havaintomäärä alkoi kasvaa: 8.5.1993 Nurmijärvi Järvenpohjan pellot vanha naaras paikallisena (Mika Ohtonen ym) ja 24.8.1994 Tuusula Rantamo vanha koiras paikallisena (Juha Honkala). Tämän jälkeen saatiin ensimmäinen pesintään viittaava havainto, kun Tomi Muukkonen löysi vanhan koirashaukan, joka saalisteli useina päivinä 7.6-15.7.1996 Mäntsälän Hirvihaaran pelloilla ja kantoi saaliita Kotojärven suuntaan (RK Ahtiainen 1996). Hyvinkään ensimmäinen havaintokin tehtiin kesäaikaan, kun Seppo Tuominen löysi Kytäjän Rajalan pelloilta koiraslinnun paikallisena 19.7.1999.

Keväällä 2001 varmistettiin alueen ensimmäinen pesintäyritys, kun 15.5 Tuusulan Rantamoon saapunut (Tapani Laine) ja näyttävästi soidinnellut koiras sai 24.5 reviirilleen naaraan ja pari asettui pesimään Tuusulanjärven rantaluhdalle Kaj Karlsson ym). Kesäkuun kaatosateet kuitenkin hukuttivat pesän ja viimeinen havainto naarashaukasta tehtiin 26.6. Pari päivää myöhemmin 29.6 voitiin vain kerätä tulvan alle jääneet kolme munaa HY:n Eläinmuseon kokoelmiin. Pesintäyritys on dokumentoitu Kaj Karlssonin toimesta (Karlsson 2001).

Tuoreempia havaintoja:

• 30.6.2011 Jukka Tanner havaitsi Nurmijärven Lepsämässä koiraslinnun, joka söi kiurua maantiellä (Apus WWW)
• 5.5.2012 koiraslintu yllätti ylilennollaan Tornien taistoon osallistuneet Tuusulan Koskenmäellä (Pekka Toiminen ym)

Lisäksi laji on tavattu 3.5.2010 Tuusulassa (Apus WWW).

Merikihu - Stercorarius parasiticus

Vaalean muodon merikihu Helsingissä, toukokuu 2013

Merikihu on Suomen rannikoiden yleisin kihulaji. Sisämaassa merikihuja nähdään vain hyvin harvalukuisina läpimuuttajina. Parhaat mahdollisuudet merikihun  tapaamiseen sisämaassa on arktisen kannan läpimuuttoaikaan toukokuun alkupuolella.

Alueen ensimmäinen merkihu, vaalean värimuodon lintu, muutti Tuusulan Rantamossa 5.5.1976 (Juha Karvonen, Seppo Niiranen ja Olli Kivinen).

Tuusulanjärvi onkin osoittautunut alueen parhaaksi paikaksi merikihujen havaitsemiseen. Ensimmäiset kymmenen havaintoa vuoteen 1989 mennessä koskevat kaikki Tuusulanjärven kautta muuttaneita lintuja. 1990-luvulla merikihuja havaittiin neljä kertaa, joukossa Nurmijärven ensimmäisenä havaintona 15.5.1993 Klaukkalan Tornimäessä nähdyt kolme muuttavaa lintua (Keijo Hannukainen ja Timo Kärkkäinen) sekä Hyvinkään ensimmäinen havainto 31.5.1998 Ridasjärveltä, jossa vaalea merikihu muutti itään (Jari Siven ym).

2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä merikihuja havaittiin 13 kertaa. Lajin syysmuutto tuntuu ajoittuvan elokuun lopulle, mistä osoituksena havainto 7 linnun muuttoparvesta 29.8.2006 Tuusulanjärven Halosenniemessä (Pekka Toiminen ja Jouko Olkio).

Uusimmat havainnot 2010-luvulta:

• 17.5.2012 Hyvinkää Ridasjärvi vaalean muodon lintu itään (Ari Ahtiainen ym)
• 18.5.2013 Hyvinkää Ridasjärvi neljä vaalean muodon lintua muutolla (Jari Siven ja Ari Väätäinen)
• 13.6.2013 Tuusula Halosenniemi vaalean muodon lintu matalalla lounaaseen (Jarmo Pirhonen)
• 8.9.2013 Järvenpää Kaatopaikka vaalean muodon lintu etelään (Mika Asikainen)

Lisäksi on havaittu noin 20 kertaa lajilleen määrittämätön kihu. Näiden joukossa on useita lokakuisia ja yksi marraskuinenkin havainto, jotka saattavat hyvinkin koskea muita kihulajeja.

Haahka - Somateria mollissima

Haahka, koiras Helsingissä huhtikuussa 2014

Suomen ylivoimaisesti runsaslukuisin merisorsa näyttäytyy vain satunaisesti sisävesillä, yleisimmin kevätmuuttoaikaan huhti-toukokuussa. 

Alueen havainnoista kaksi kolmasosaa on tehty Tuusulanjärvellä. Haahka on havaittu kerran myös Tuusulan Rusutjärvellä, Hyvinkään Kytäjärvellä ja Ridasjärvellä sekä Nurmijärven Sääksjärvellä ja Valkjärvellä. Mäntsälän järviltä ei toistaiseksi ole yhtään havaintoa.

Eniten haahkahavaintoja on tehty jaksolla 25.4-4.5. Muut havainnot jakautuvat varsin tasaisesti toukokuulle ja lisäksi haahka on havaittu kerran myös kesäkuussa. 

Alueen ensimmäiset haahkat, ja samalla suurin koskaan nähty parvi, löytyi Tuusulanjärveltä 3.5.1976, kun järvellä kellui peräti kolme koirasta ja kahdeksan naarasta (Seppo Niiranen).  Ainut kesähavainto koskee Hyvinkään Kytäjärvelle 7.6.1995 eksynyttä naaraslintua (Ari Ahtiainen ja Jari Siven).

Uusimmat havainnot vuodesta 2005 lähtien:

• 24.5.2005 Koiras Tuusulanjärvellä Tuomalanrannan edustalla (Jouko Olkio ja Pekka Toiminen)
• 2.5.2007 Paikallinen pari Tuusulanjärvellä Halosenniemen edustalla (Juha Honkala)
• 15.4.2013 Ensin kolmen parvi etelään Tuusulan Rantamossa (Ari Ahtiainen) ja samana päivänä koiras laskeutuneena Koskenmäen sulaan Tuusulanjärven eteläpäässä (Tapio Hietaniemi)

Koskenmäen linnusta on julkaistu Mika Hermaksen ottama kuva.

Lisäksi laji on havaittu 5.4.2011 Nurmijärvellä (Apus WWW).

Virtavästäräkki - Motacilla cinerea

Virtavästäräkki, koiras Nurmijärven Myllykoskella
heinäkuussa 2011

Virtavästäräkki esiintyy suuressa osassa Eurooppaa ja pesii nimensä mukaisesti virtaavan veden äärellä. Laji on vakiintunut Suomessakin harvinaiseksi pesimälajiksi. Lajilla on taipumusta myös talvehtimiseen jos vain sopiva virtapaikka pysyy sulana.

Alueen ensimmäinen havainto virtavästäräkistä koskee Tuusulan Kellokoskella 8.11.1975 tavattua naaraspukuista lintua (Seppo Niiranen, Olavi Virtanen ja Ari Lavinto).

Hyvinkään ensimmäinen virtavästäräkki viihtyi Kytäjän kalalaitoksen koskessa 3.8-11.9.1983 (Jukka Tanner ym)  ja naaraspukuinen lintu nähtiin sen jälkeen myös Kytäjän padolla (Ari Ahtiainen) ja Kytäjän kartanon rannassa (Vilho Kuntsi).

Näiden havaintojen jälkeen laji loisti poissaolollaan yli 20 vuoden ajan, kunnes 23.10.2004 Pekka Toiminen löysi naarapukuisen virtavästäräkin Tuusulan Rusutjärven uimarannalta.

Tämän jälkeen virtavästäräkki on pesinyt alueella kolme kertaa. Ensimmäinen koskee mahdollista sekapesintää västäräkin kanssa Nurmijärven Röykässä, mistä Keijo Hannukainen löysi laulavan koiraan 10.5.2008. Myöhemmin kesäkuussa sen nähtiin ruokkivan poikuetta västäräkkinaaraan kanssa poikuetta. Kun lautapinossa oleva pesä tarkastettiin rengastuksen yhteydessä poikasissa ei havaittu mitään virtavästäräkkiin viittaavaa. Onkin myös mahdollisista että pariutumatta jäänyt virtavästäräkki ryhtyi "kummisedäksi" västäräkkipoikueelle.

Jo edellisenä kesänä oli Vantaanjoen Myllykoski Nurmijärvellä osoittautunut virtavästäräkeille kelpaavaksi paikaksi. Loppukesällä 2007 tavattiin ensin vanha lintu 28.7.2007 (Antti Mähönen ym) ja myöhemmin 28.8.2007 sen seuraan liittyi nuori lintu. Molemmat linnut nähtiin koskella 16.9.2007 asti ja sen jälkeen nuori lintu jäi paikalle yksinään 2.10.2007 asti. Seuraavanakin kesänä kalastajat löysivät koskelta koiraslinnun heinäkuun lopussa (ilmoitti Veli-Pekka Rannila) ja se jäi paikalle 4.10.2008 asti.

Kesällä 2009 päästiin todistamaan ensimmäistä onnistunutta pesintää Myllykoskella. Veikko Päivinen löysi koskelle palanneen virtavästäräkin 14.7.2009 ja viikkoa myöhemmin oli paikalla toinenkin lintu. Pian lintujen havaittiin kantavan ruokaa kosken alimman kävelysillan kannen alla olevaan pesään, josta Timo Kärkkäinen ja Christer Kalenius rengastivat kaksi poikasta. Viimeinen havainto tämän kesän linnuista tehtiin 5.10.2009.

Kesällä 2010 Myllykoski jäi ilman virtavästäräkkejä, mutta seuraavana vuonna linnut palasivat 19.6.2011 (Timo Kärkkäinen). Heinäkuussa linnut asettuivat pesimään saman siltakannen alle ja 2.8.2011 alkaen koskella nähtiin emojen seurassa kaksi nuorta lintua. Viimeinen havainto tämän kesän linnuista tehtiin 6.10.2011.

Myllykosken virtavästäräkeistä on julkaistu Antti Mähösen valokuvia Tarsigerin sivustolla.

Näiden havaintojen lisäksi virtavästäräkki on havaittu Järvenpää Tervanokan uimarannalla, jossa Esa Ström löysi ja kuvasi naaraspukuisen linnun 8-9.10.2009.