Syyskuun kääntyessä jo takakaarteeseen on piristävää huomata, että tavallisiakin kesälintuja voi alkaa pitää harvinaisina. Olisiko tänään näkemäni pensaskerttu jo kenties syksyn viimeinen?
Kylmä ja tyyni aamu sai tänä aamuna lintuihin liikettä heti, kun auringonsäteet osuivat niiden yöpymispaikkoihin. Tiltaltteja lauloi monin paikoin ja rautiaiset helisyttelivät taivaalla jo aamuvarhaisella. Tuusulanjärven rannasta löytyi vielä parikin mustapääkerttua.
 |
| Pensaskerttu - joko viimeistä viedään? |
Vähän myöhemmin kun lämpötila oli kohonnut jo reilusti toiselle kymmenelle kiertelin Sulan joutomaa-aluetta. Kirvisiä nousi heinikosta lentoon kymmenittäin. Alueelle on kasattu viime vuosina joutomaata aumoiksi, jotka nyt kasvavat pujoa ja muutamia seljapensaitakin. Niissä ja viereisissä kantokasoissa näyttäytyivät pensaskerttu ja hernekerttu. Kantokasan huipulla tähysteli pikkulepinkäinen ja leppälintukin istahti hetkeksi kiikarin ulottuville. Kauempana lenteli vielä kivitasku.
 |
| Pikkulepinkäinen Sulan alueen kantokasalla |
Mukavia syyspäivän havaintoja, vaikkeivat ihan vielä viimeisiksi jäisikään. Yleensähän alueen omat hyönteissyöjät ovat syyskuun puoliväliin mennessä jo lähteneet. Silti tavanomaisia kesälintuja näkyy vielä myöhemminkin, mutta niillä voi hyvinkin olla muuttomatkaa takanaan jo satoja kilometrejä. Näitä syksyn viimeisiä hysyjä kannattaa siis katsoa huolella. Jospa niiden joukosta löytyisi ihan oikeastikin harvinaisempia veijareita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti